Tutkimus tuotti työkaluja elintarvikealan työturvallisuuden kehittämiseen
Viisi suomalaista elintarvikealan yritystä osallistui elintarvikealan työturvallisuutta kehittävään tutkimushankkeeseen.
Viisi suomalaista elintarvikealan yritystä osallistui elintarvikealan työturvallisuutta kehittävään tutkimushankkeeseen. Työturvallisuutta tutkittiin turvallisuuskulttuurin ja tapaturmien kautta. Yrityksillä oli jo ennestään käytössä useita työturvallisuutta edistäviä toimintatapoja, joita koottiin yhteen. Yritykset kehittivät turvallisuutta myös hankkeen aikana kukin omalla tavallaan, minkä lisäksi tutkimuksessa kertyi useita kehittämisehdotuksia tulevaisuutta varten. Hankkeessa kehitetyt työkalut soveltuvat myös muille aloille.
Yritysten henkilöstö vastasi kaksi kertaa hankkeen aikana turvallisuuskulttuuria mittaavaan kyselyyn. Yritysten turvallisuuskulttuurin tilaa selvitettiin kyselyllä tutkimushankkeen alussa keväällä 2023. Toisen kerran kysely tehtiin syksyllä 2024, kun yrityksissä oli tehty työturvallisuuden kehittämistoimia. Keväällä 2023 kyselyyn vastasi 836 henkilöä ja syksyllä 2024 940 henkilöä.
Hankkeessa haastateltiin yritysten johtoa, esihenkilöitä ja työntekijöitä. Haastatteluihin osallistui yhteensä 89 henkilöä. Haastatteluilla kerättiin tietoa yrityksissä käytössä olevista työturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin toimintatavoista sekä kehitysehdotuksia ja -tarpeita.
Lisäksi hankkeessa pidettiin sekä yrityskohtaisia että ohjausryhmän työpajoja. Yrityskohtaisissa työpajoissa suunniteltiin kehittämistoimenpiteitä kyselyn vastausten perusteella. Ohjausryhmän työpajoissa jaettiin tietoa ja keskusteltiin erilaisista työturvallisuuskäytännöistä.
Elintarviketeollisuuden tapaturmia tarkasteltiin sekä Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen ja tapaturmakuvausten että osallistuvien yritysten tapaturmatietojen perusteella. Aineistosta tehtiin yhteenveto tapaturmien määrän kehityksestä, tapaturmataajuudesta, tapaturmia kuvaavista ESAW-muuttujista, tapaturmiin vaikuttaneista tekijöistä ja torjuntatoimenpiteistä.
Hankkeessa tehtiin myös kysely elintarvikealan opiskelijoiden turvallisuusnäkemyksistä. Siihen vastasi 34 opiskelijaa.
Hankkeessa kehitetyt työkalut
Turvallisuuskulttuurin kypsyysanalyysi -kysely
Turvallisuuskulttuurin kypsyyskyselyä käyttämällä yrityksillä on mahdollisuus saada hyvä käsitys niiden turvallisuuskulttuurin tilasta. Turvallisuuskulttuurin osa-alueet kyselyssä ovat: johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen, viestintä, kouluttaminen, organisatorinen oppiminen sekä työntekijöiden sitoutuminen ja osallistuminen. Jokaisessa osa-alueessa on 3–7 kysymystä, jotka arvioidaan sanallisella kypsyysasteikolla. Vastaajaksi voidaan valita tietyt henkilöstöryhmät, tai kysely voidaan teettää koko henkilöstöllä ja analysoida erikseen eri organisaatiotasoilla. Kysely soveltuu käytettäväksi myös ryhmähaastatteluissa, työpajoissa ja auditoinneissa.
Elintarviketeollisuuden työpaikkatapaturmat -julkaisu
Tapaturma-analyysistä tehtiin julkaisu Elintarviketeollisuuden työpaikkatapaturmat. Se antaa kattavan kuvan elintarviketeollisuudessa sattuneista tapaturmista. Julkaisun liitteenä on viisi kuvausta elintarviketeollisuuden tyypillisistä tapaturmista. Jokaiseen niistä on koottu myös vinkkejä, miten vastaavia tapaturmia voisi torjua.
Tapauskuvaukset
Jokaiselta yritykseltä valittiin yksi tai kaksi käytössä olevaa työturvallisuutta edistävää toimintatapaa, jotka esiteltiin 1–2 sivun mittaisina tapauskuvauksina. Tapauskuvaukset laadittiin päivittäisjohtamisesta, turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä, kahdesta erilaisesta turvallisuuskävelystä, työtapaturmia havainnollistavista videoista ja turvavarteista. Tarkoituksena on, että muut yritykset voivat ottaa tapauskuvauksista vinkkiä oman yrityksensä työturvallisuustyöhön. Toimintatavan käyttöönotto yrityksessä voi vaatia henkilöstön kouluttamista ja tarkkaa ohjeistusta siitä, miten käytäntö saadaan omassa yrityksessä toimimaan.
Turvallisuuskulttuurin tasomalli ja toimintatapoja
Turvallisuuskulttuurin kypsyyttä selvittävästä kyselystä tehtiin tasomalli. Sen avulla yritys voi arvioida turvallisuuskulttuurinsa tasoa ilman henkilöstölle suunnattua kyselyä. Malliin on tiivistetty kyselyssä esitetyt tasokuvaukset. Jokaisesta turvallisuuskulttuurin osa-alueesta on tehty tasojen I–IV lyhyt kuvaus. Lisäksi osa-alueita on kuvattu tarkemmin 3–5 alakohdan tasokuvauksilla. Esimerkiksi osa-alue viestintä on jaettu kolmeen alakohtaan: 1) esihenkilöiden kiinnostus viestiä turvallisuudesta työntekijöille, 2) organisaation tapa jakaa turvallisuuteen liittyvää tietoa ja 3) suhtautuminen turvallisuusviestintään. Näiden tasokuvausten avulla yritys voi arvioida oman turvallisuuskulttuurinsa kypsyystasoa. Mallissa on myös kirjallisuudesta poimittua tietoa osa-alueiden merkityksestä turvallisuuskulttuuriin sekä kirjallisuudesta ja haastatteluista kerättyjä vinkkejä ja esimerkkejä osa-alueeseen liittyvistä toimintatavoista.
Tietopaketti lyhyistä turvallisuuskulttuurikyselyistä
Pakettiin on koottu tietoa erilaisista lyhyistä turvallisuuskulttuurikyselyistä, vastaajaryhmistä ja luotettavuudesta sekä muita lyhyen kyselyn käyttämisessä huomioitavia asioita. Lyhyelle kyselylle on tarvetta, koska aina ei ole mahdollista toteuttaa laajempaa turvallisuuskulttuurikyselyä tai -selvitystä.
Turvallisuusnäkemykset – Opiskelijakysely
Opiskelijakysely on tarkoitettu opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden turvallisuusnäkemysten, -kokemusten ja -osaamisen selvittämiseen. Vastauksia voidaan käyttää oppilaitoksissa koulutuksen kehittämiseen. Työpaikoilla kyselyllä saadaan selville nuorten turvallisuuskäsityksiä ja -osaamista, minkä perusteella voidaan tarvittaessa täydentää perehdytystä. Esimerkiksi kesätyöntekijöiden turvallisuusosaamisessa voi olla suuriakin eroja. Kysely sisältää kuusi osa-aluetta: tapaturmat, turvallisuusohjeet, viestintä, turvallisuuden rooli, turvallisuusosaaminen ja -koulutus sekä turvallisuustoiminta.
Toivomme, että mahdollisimman monelle yritykselle olisi apua näistä työkaluista turvallisuuden kehittämisessä. Materiaalit ovat ladattavissa hankkeen kotisivuilta ja niitä saa käyttää maksutta.
Tutkimushanke toteutettiin Tampereen yliopiston tuotantotalouden yksikön turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu -tutkimusryhmässä 1.9.2022-28.2.2025. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, osallistuvat yritykset ja Tampereen yliopisto. Osa työkaluista perustuu aiempien hankkeiden tuotoksiin, jotka myös on toteutettu turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu -tutkimusryhmässä yhteistyössä yritysten kanssa ja Työsuojelurahaston tukemana.
Pomintoja tuloksista
Tutkimukseen osallistuneiden yritysten turvallisuuskulttuuri oli kohtalaisen hyvällä tasolla. Yritysten turvallisuuskulttuuripisteiden keskiarvo oli noin kolme asteikolla 1-4. Kaikki yritykset olivat suunnilleen samalla tasolla.
Kyselyiden välillä yrityksissä tehtiin turvallisuuskulttuuria kehittäviä toimenpiteitä, mutta niiden vaikutus ei vielä juurikaan näkynyt jälkimmäisen kyselyn tuloksissa. Ylimmän johdon arviot turvallisuuskulttuurista olivat muuttuneet hieman positiivisemmiksi. Yhdessä yrityksessä panostaminen koulutukseen näkyi kouluttamisen osa-alueen pisteiden vähäisenä nousuna. Muissa yrityksissä turvallisuuskulttuurin paraneminen näkyi vain yksittäisissä kysymyksissä.
Yrityksillä oli käytössä paljon erilaisia työturvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Suuri osa niistä liittyi johdon ja esihenkilöiden sitoutumiseen. Esimerkiksi turvallisuuskierroksia tehtiin kaikissa yrityksissä, mutta niitä tehtiin eri tavoilla. Vaikka turvallisuutta edistettiin jo monin tavoin, haastatteluissa nostettiin esiin myös suuri määrä kehittämisehdotuksia ja -tarpeita. Monet niistä liittyivät koulutukseen ja perehdytykseen sekä johdon ja esihenkilöiden toimintaan, esimerkiksi johdon ja esihenkilöiden läsnäoloon tuotannossa.
Tapaturmataajuus elintarviketeollisuudessa oli suurempi kuin teollisuuden toimialalla keskimäärin. Työpaikkatapaturmien määrä on kuitenkin vähentynyt 2000-luvulla. Hyvän kehityksen taustalla on esimerkiksi tekniikan parantuminen, uudet suojaimet ja suojavälineet sekä suojainten ja suojavälineiden käytön lisääntyminen, parantuneet työtavat, työnopastus ja turvattomaan toimintaan puuttuminen. Viime vuosina työpaikkatapaturmia on sattunut eniten esineitä käsitellessä, henkilön liikkuessa ja taakkaa käsivoimin siirtäessä.
Elintarvikealan opiskelijoiden kyselyn mukaan opiskelijat yleensä pyrkivät oppimaan tapaturmista, noudattivat turvallisuusohjeita, huomioivat turvallisuuden päivittäisessä toiminnassa ja käyttivät ohjeiden edellyttämiä suojaimia. Suurin osa opiskelijoista ilmoitti koululla tai työpaikalla huomaamastaan vaarasta.
Lisätietoja hankkeesta
projects.tuni.fi/safefoodindustry
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 2/2025.