Turvallisuusjohtaminen
Teksti: Jani Jumppanen

Turvallisuusjohtamisen kehittäminen on käytännön tekoja

Osa yrityksistä näkee turvallisuuden kuuluvan olennaisena osana menestyvään yritystoimintaan, ja osa kokee sen olevan vain lakisääteinen pakko.

Suomalaisten yrityksien suhtautuminen turvallisuuteen vaihtelee suuresti. Osa yrityksistä näkee turvallisuuden kuuluvan olennaisena osana menestyvään yritystoimintaan, ja osa kokee sen olevan vain lakisääteinen pakko. Kun turvallisuuden näkee vain minimivaatimusten täyttämisenä, liiketoimintaa ja tuottavuutta rajoittavana taakkana, menettää mahdollisuuden kehittyä. 

Lähihistoriaan ei tarvitse mennä tarpeettoman kauas nähdäkseen kuinka vähän esimerkiksi työturvallisuutta arvostettiin. Ikävä kyllä useissa yrityksissä työturvallisuus nähtiin juuri äsken kuvattuna taakkana, jossa työsuojelupäällikön tehtävää hoidettiin vain sivuvirkana. Yrityksissä pyrittiin hoitamaan vain lakisääteinen minimi, ja yrityksen kehittäminen oli aina tuotannon kehittämistä. Pahimmissa tapauksissa yrityksen työsuojelupäällikkyys nähtiin jäähyttelyvirkana. Virkana, johon laitettiin heidät, joiden kyvykkyydet eivät olleet parhaimmillaan tuotannossa. 

Erään tehtaan tapaturmaluvut vuosituhannen vaihteesta ovat hyvä esimerkki muuttuneista asenteista. Tehtaassa sattui vuosittain yli 40 työtapaturmaa, kun niitä tänä vuonna on ollut tasan nolla. Jotain on alkanut tapahtua asenteissa turvallisuutta kohtaan.  Suuri muutos on onneksi alkanut jo jonkin aikaa sitten. Turvallisuutta arvostetaan, koska yrityksissä nähdään sen vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin.

Mikään työyhteisö ei pidemmän päälle kestä sitä, että heidän jäseniään loukkaantuu liian usein vakavasti työtapaturmissa. Vakava tapaturma muuttaa työyhteisöjä. Osa työkavereista ei enää kykene jatkamaan työtään vanhalla osastollaan. Etenkään, mikäli he kokevat olleensa jotenkin osallisena tapaturman syntymiseen.  Toiset työyhteisöt vahvistuvat vakavien tapaturmien jälkeen. He ikään kuin päättävät, että nyt asiat muutetaan turvallisiksi. Eräs työyhteisö on ollut vuosikausia ilman pienintäkään tapaturmaa tällaisen historian takia. He eivät enää hyväksy välinpitämättömyyttä turvallisuutta kohtaan. 

Turvallisuuden kehittämisessä on se hyvä puoli, että se ei kilpaile muiden osa-alueiden kanssa. Korkean turvallisuuden yritys on käytännössä aina myös tehokas.  Turvalliseksi organisaatioksi voi lyhyeksi aikaa päästä myös onnella, mutta todellinen turvallisuus merkitsee perusasioiden kuntoon laittamista. Se tarkoittaa, että kuntoon on laitettava muun muassa työympäristö, kone- ja laiteturvallisuus, työprosessit ja -menetelmät sekä henkilöstön toiminta ja ajattelumallit. Tämä käytännössä selittää sen, miksi turvalliset organisaatiot ovat myös tehokkaita. Kun perusasiat ovat kunnossa, henkilöstö tietää mitä tekee ja koneet sekä laitteet toimivat. Sellaiset organisaatiot ovat yleensä hyvin toimivia ja tehokkaita.  

 


Lue koko artikkeli Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 6/2023.

Tilaa lehti! 


 

Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.

Tilaa uutiskirje