Nato-jäsenyys avaa mahdollisuuksia elinkeinoelämälle
Kun Suomi liittyi Natoon, ovet avautuivat myös yrityksille. Jäsenyys poistaa muodolliset esteet, joita kaupankäynnin tiellä on ollut – kuten sen, että jäsenmaat mielellään tekevät puolustukseen liittyviä hankintoja vain toisista jäsenmaista.
Naton kokonaisbudjetti on tänä vuonna noin 3,7 miljardia euroa, ja sen on suunniteltu kasvavan tulevina vuosina. Teollisuutta ja hankintoja koskeva päätöksenteko tapahtuu pääosin Naton siviilirakenteissa. Naton sotilaallinen rakenne suunnittelee joukkojen sijoittelua ja sotilasoperaatioita.
Nato-kauppoja tehdään ennen kaikkea kahden yhteishankintaorganisaation kautta. Ne ovat NATO Support and Procurement Agency (NSPA) ja NATO Communications and Information (NCIA). Nato organisaationa ostaa yllättävän vähän itselleen. Naton omat hankinnat ovat lähinnä johtamisjärjestelmiä, joita se ostaa NCIA:n kautta.
Jäsenmaiden puolustusvoimat voivat käyttää hankinnoissaan NSPA:ta, jota voidaan verrata suomalaiseen Hanseliin. NSPA:ssa on tarjouspyyntöjä aurinkolaseista suksiin, suojanaamareista veneisiin, lentokoneisiin, ammuksiin ja ohjuksiin, eli kaikkea mitä sotajoukot tarvitsevat. Eri maiden puolustusvoimat tekevät NSPA:n kautta myös suorahankintoja yritysten palvelu- ja tuotetarjonnasta.
NSPA:n hankintapolitiikkaan kuuluu ajoittain tarkistaa, onko jokin Nato-maa saanut sen kautta riittävästi kauppaa. Jos ei ole, NSPA voi ohjata hankintoja tällaisen maan teollisuudelle. Kyse on tasoittamisen politiikasta, josta pääsevät osallisiksi vain Naton jäsenet. Nato-kumppaneilta tämä mahdollisuus on suljettu.
Tarpeita laidasta laitaan
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko on toiminut Naton teollisuusryhmän, NATO Industrial Advisory Group (NIAG), ensimmäisenä varapuheenjohtajana maaliskuun alusta alkaen.
”Ryhmässä on edustettuina kaikkien Nato- ja kumppanimaiden teollisuuden johto, yhteensä yli 100 delegaattia. Ryhmä on osa Naton siviilirakennetta, ja se raportoi puolustusinvestoinneista vastaavalle Naton apulaispääsihteerille. Natolla on tarpeita laidasta laitaan, eivätkä hankinnat koske vain puolustusteknologiaa- tai teollisuutta vaan myös esimerkiksi kulutustarvikkeita ja eri palveluita”, Karanko kertoo.
Nato on monisyinen ja kerroksellinen julkinen hankintaorganisaatio, jonka toimintatavat ja säännöt vaihtelevat organisaation osien kesken. Suhteessa järjestön jäsenmaihin Naton roolina on yhteisen puolustuksen suunnittelu, ja jäsenmailta edellytetään muun muassa yhteensopivuuden edistämistä.
”Yhteisten standardien perusteella teollisuus voi rakentaa yhteentoimivia tuotteita ja palveluita koko organisaation käyttöön. On tutkimusyhteistyötä ja innovaatioiden edistämistä. Halutessaan jäsenmaat pääsevät mukaan erilaisiin yhteisprojekteihin”, Karanko toteaa.
Menettelytapojen ja sääntöjen viidakko
Kuten kaikissa julkisissa hankinnoissa, myös Naton hankinnoissa sääntöjen noudattaminen on erityisen tärkeää. Danske Bankin helmikuussa pidetyssä webinaarissa asianajotoimisto Hannes Snellmannin julkisiin hankintoihin erikoistunut asianajaja Outi Jousi kertoi, että mitään yhteistä hankintasääntöä tai -lakia Natossa ei ole, vaan erilaisia sääntöjä ja menettelytapoja on useita. Noudatettavat menettelyt ja säännöt riippuvat muun muassa hankkivasta virastosta.
”Hankintoja ei ole keskitetty esimerkiksi yhteen virastoon, vaan useat erilaiset organisaatiot ja virastot tekevät eri alojen hankintoja. Hankinnoissa noudatettavat säännöt vaihtelevat muun muassa hankkivan tahon, rahoituslähteen sekä hankinnan arvon mukaan”, Jousi totesi.
Tarjousten vertailussa saatetaan huomioida tarjouspyynnössä ilmoitettujen kriteerien lisäksi myös kunkin jäsenmaan teollinen tuottoaste eli kuinka paljon maahan on tehty sopimuksia suhteessa maahan tehtyihin myynteihin.
Sopimusten kesto on yleensä, optiot mukaan lukien, maksimissaan viisi vuotta. Sopimuksissa käytetään tavallisesti vakioehtoja. Myös alihankinta Naton jäsenmaassa sijaitsevalta yritykseltä on mahdollista, mikä voi avata liiketoimintamahdollisuuksia pienemmillekin toimijoille.
Jousi kertoo, että hankintamenettelyt eivät yleensä sisällä neuvotteluja ja kilpailutukset ratkaistaan usein hinnan perusteella. Kuitenkin osa menettelyistä mahdollistaa neuvottelut, ja osa taas mahdollistaa hankinnan jopa ilman tarjouskilpailua. Kulloisenkin hankinnan säännöt on luettava tarkasti, ja niitä on myös noudatettava tarkasti. Sopimuksissa noudatetaan hankintamaan lakia.
”Muutoksenhakumahdollisuudet vaihtelevat sen mukaan, millaista hankintamenettelyä on noudatettu ja mikä on rahoituslähde. Nato ei kuulu minkään valtion lainkäyttövallan alle, joten Naton hankintaprosesseja koskevat riidat käsitellään soveltuvassa Naton virastossa”, Jousi sanoo.
Mutta miten päästä mukaan? Jousi neuvoo, että ainakin on seurattava aktiivisesti sivustoja, joilla Naton virastot ja muut hankkivat tahot ilmoittavat tarjouskilpailuista.
Soveltuvuustodistus logistiikkalaitokselta
”On myös rekisteröidyttävä hankinta- ja toimittajarekistereihin, jollainen on esimerkiksi NCIA:n Neo eProcurement, ja ilmoittauduttava mukaan sopiviin puitejärjestelyihin. Kilpailutuksiin osallistuminen edellyttää soveltuvuustodistuksen (Declaration of Eligibility, DoE) hankkimista. Suomessa niitä myöntää puolustusvoimain logistiikkalaitos”, Jousi selventää.
DoE on soveltuvuustodistus, jolla yritys todistaa, että sillä on riittävät tekniset, ammatilliset ja taloudelliset voimavarat hankinnan toteuttamiseen. Hankintaorganisaatio NSPA tarkastaa yrityksen taustat, rahoituksen ja omistajasuhteet ennen kuin yritys hyväksytään NSPA:n jäseneksi.
”Jäsenet pääsevät mukaan NSPA:n sähköiseen hankintaprosessiin ja
-portaaliin, jossa ne voivat esitellä palvelujaan ja tuotteitaan sekä nähdä tarjouspyyntöjä”, Jousi kertoo.
Jokaiseen hankintaan tarvitaan uusi soveltuvuustodistus, paitsi tietyissä puitejärjestelyissä, joissa hankittu todistus on voimassa kaikissa kyseisen puitesopimuksen alaisissa tarjouksissa.
Tarjouskilpailuissa tarvitaan myös Natossa käytössä oleva organisaatiokoodi, NCAGE-koodi, joka vastaa suomalaista Y-tunnusta. Hakemuksen voi tehdä kätevästi verkossa.
Millainen sitten on hyvä tarjous? Jousi kertaa perussäännöt ja painottaa, että ohjeet on luettava huolellisesti ja että tarjous sisältää kaiken tarvittavan. Kysymys-vastaus -vaiheessa voidaan esittää kysymyksiä ja huomioita. Tarjouspyynnön ehtoihin ei pidä tehdä varaumia. On tarjottava vain sitä, mitä on pyydetty, ja tarjous on jätettävä ajoissa.
”Tarjoustoimintaa helpottaakseen Naton virastot järjestävät tapahtumia, kuten “Industry Days” ja hankintaseminaarit, joissa on mahdollista esimerkiksi saada tietoa oman alan hankintoihin liittyvistä tulevista vaatimuksista”, Jousi kertoo.
Avainsanana yhteiskäyttöisyys
Tampereen Kauppakamari -lehdessä Patrian varatoimitusjohtaja Reima Kuutsa nostaa esiin sen, että yksi mahdollisuus tehdä kauppaa on lähteä mukaan yhteenliittymänä ison yrityksen, kuten juuri Patrian, sateenvarjon alla.
Kuutsan mukaan teollisuuden on rakennettava tuotteita ja palveluja, jotka sopivat yhteen kattavasti kaikilla aloilla. Ei kannata kehittää esimerkiksi vain yhdelle puolustushaaralle sopivaa satelliittijärjestelmää.
Kuutsa kehuu Naton verkkosivuja, ja ylipäätään Nato jakaa tietoa itsestään varsin avoimesti nettisivuillaan ja omissa tilaisuuksissaan – on vain tiedettävä, mitä hakee. Jokaisessa huippukokouksessa julkaistaan julkilausuma, jossa esitellään tavoitteet tulevasta teknologisesta suunnasta ja painotuksista. Myös Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry ja Teknologiateollisuus ry pitävät jäsenilleen Nato-infoja. Tietoa voi etsiä myös puolustusministeriön kotisivuilta.
”Kun alkaa seurata Natoa, on ehdottomasti selvitettävä siviiliorganisaation rakenne ja tunnistettava paikat, joissa teollisuus voi olla mukana ja missä voi pyrkiä vaikuttamaan. Teollisuuden kannattaa selvittää Naton joukkorakennetta, koska se kertoo, minkälaisia Nato-joukkoja on eri maissa ja millä tavoin niitä varustetaan”, Kuutsa mainitsee.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 2/2024.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.