Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti täytti 40 vuotta. Artikkelissa lehden synnystä, kehityksestä ja roolista suomalaisen turvallisuusalan näkyvyyden ja avoimuuden rakentajana.
Tarve turvallisuusalan oman lehden perustamiselle oli kirjattu Finnsecurityn toimintasuunnitelmaan vuonna 1981. Pian yhdistys perusti Finnsecurity-nimisen tiedotuslehden, jonka voisi kuvailla olevan Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden ”isä”. Finnsecurity-lehden päätoimittaja oli edesmennyt Markku Vuorela.
Tiedotuslehden askelmita kohti tunnetumpaa tulevaisuutta lähti jalostamaan innokas turvallisuusammattilaisten talkooporukka. Se visioi, että lehti voisi käsitellä turvallisuusasioita laajemminkin. Niinpä Finnsecurity-lehti jäi historiaan, ja tilalle perustettiin aivan uusi, Turvallisuus-niminen aikakauslehti. Ensimmäinen päätoimittaja oli talkooporukan ahkera ja monessa mukana häärivä kiinteistöturvallisuuden ammattilainen Juhani Siikala.
Tavoitteeksi lisää avoimuutta ja konkurssi uhkasi 1990-luvun alussa
Turvallisuus-lehden perustamisen jälkeen Finnsecurityn rinnalle lehden julkaisijajärjestöiksi tulivat vuonna 1987 Suomen Lukkoseppäliikkeiden Liitto (nykyinen Turvaurakoitsijat) ja Suomen Vartioliikkeitten Liitto.
Tavoite oli avoimesti ulospäin suuntautuva lehti. Alan epäkohtiin haluttiin puuttua, sekä kertoa rikosturvallisuuden, vartioinnin ja valvontatekniikan ratkaisuista, standardeista, määräyksistä ja lainsäädännöstä. Siikalan päätoimittama lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa.
Edesmennyt Tuomas Kaján toimi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Lukkoseppäliikkeiden Liiton sekä myöhemmin myös Finnsecurityn ja Suomen Vartiointiliikkeitten Liiton toimitusjohtajana. Hän johti kaikkia kolmea järjestöä samaan aikaan.
Kaján muistelee vanhassa turvallisuusalan vuosikirjassa, että lehden jokainen numero oli taistelua kirjapainolaskun ja ilmoitustulojen välillä, koska julkaisijajärjestöt olivat haluttomia antamaan tuki-ilmoituksia. Lehti olikin konkurssin partaalla 1990-luvun alussa.
Tilanteen pelasti se, että kustannusoikeudet myytiin Sähköurakoitsijaliiton Koulutus- ja Kustannus Oy:lle. Yhteistyö ei kuitenkaan sujunut julkaisijajärjestöjen toivomalla tavalla. Kaján kertoo, että artikkelien painotukset tuntuivat suosivan Sähköurakoitsijaliiton jäsenkenttää ja elektronisia
turvallisuus- ja valvontaratkaisuja. Myös lehden talouspuoli oli edelleen haasteellinen, suorastaan murheellinen. Niinpä julkaisijajärjestöt ryhtyivät pohtimaan, pitäisikö jälleen etsiä uusi kustantaja.
Helsinki Media ryhtyi kustantajaksi
Tuohon aikaan suureen Sanoma-konserniin kuuluva Helsinki Media Company (myöhemmältä nimeltään Sanoma Magazines Finland) kiinnostui Turvallisuus-lehden kustantamisesta. Helsinki Median portfoliossa oli entuudestaan valtava määrä pienempiä ja suurempia lehtiä kustannettavana, ja lisää
kiinnostavia tulokkaita otettiin vastaan. Vuonna 1994 Turvallisuus-lehti siirtyi Helsinki Median kustannettavaksi.
Uudeksi päätoimittajaksi tuli yhtiön sisältä Reino Lantto, joka pyysi julkaisupäälliköksi kollegansa Paula Koskivirran. Parivaljakko teki yhteistyötä paitsi artikkelien suhteen, myös levikki- ja ilmoitusmyyntiosastojen kanssa. Yhteistyö Helsinki Median sisällä kantoi hedelmää, ja lehti alkoi menestyä.
Ideointiryhmän kautta eteenpäin
Lantto ja Koskivirta kuitenkin huomasivat pian, että journalisteina he eivät ymmärtäneet riittävästi turvallisuusalasta. Niinpä he saivat idean: perustetaan lehden sisällön suunnittelua varten ideointiryhmä, johon kutsutaan mukaan ulkopuolisia turvallisuusammattilaisia.
Ideointiryhmään saatiin innokkaita jäseniä mukaan, muun muassa Hedengren Security Oy:n toimitusjohtaja Kauko Pirskanen, Sec Systems Oy:n toimitusjohtaja ja turvallisuusasiantuntija Teppo Lauri sekä Sähkövalvonta Tiainen Oy:n toimitusjohtaja Pentti Tiainen, ja luonnollisesti julkaisijajärjestöjen edustajia. Ryhmä kokoontui säännöllisesti joitakin kuukausia, ehkä vuoden ajan. Puhetta piisasi ja kahvia kului. Kovassa seurassa turvallisuusala alkoi avautua myös lehden tekijöille.
Painopiste rikosturvallisuudesta kokonaisturvallisuuteen
Koskivirta kertoo, että Helsinki Median ammattitaitoinen levikkiorganisaatio onnistui kasvattamaan lehden tilaajien lukumäärää uusilla tilaajilla. Lisäksi lehti ei enää ollut turvallisuusalan sisäinen lehti, vaan ideointiryhmän kannustamana kaikkien Suomessa toimivien yritysten ja organisaatioiden ammatti- ja asiantuntijalehti – siis sellaisten organisaatioiden, jotka halusivat huolehtia turvallisuudestaan.
Eräänä päivänä Helsinki Mediassa laskettiin, että lehden tilaajissa oli jo yli 240 eri tittelillä toimivaa organisaatioidensa turvallisuudesta vastaavaa henkilöä, aina turvallisuuspäälliköistä ja IT-henkilöistä esimerkiksi kirkkoaan varjeleviksi suntioiksi, osastosihteereiksi ja kaikkea siltä väliltä.
Johtopäätös oli, että aiemmin pitkälti vain rikosturvallisuuteen keskittymällä lehdestä ei voinut tehdä kannattavaa eikä kiinnostavaa monipuoliselle ja heterogeeniselle lukijakunnalle. Myös lukijat ottivat usein yhteyttä toimitukseen ja toivoivat monipuolisempaa lehteä – artikkeleita, joista olisi hyötyä myös heidän toimenkuvilleen.
Sisältöä päätettiin täydentää kokonaisturvallisuudella: mukaan tuli lisää turvatekniikkaa, tietoturvallisuutta, rakenteellista turvallisuutta, palo- ja pelastusturvallisuutta, työturvallisuutta, turvallisuuspalveluita, väestönsuojelua, riskienhallintaa sekä lainsäädäntöä.
Uusi kokonaisturvallisuus-mallinen sisältö oli samaan aikaan valtava haaste toimitukselle: yhtäkkiä toimituksessa pitäisi osata olla jo lukuisten turvallisuuden eri osa-alueiden asiantuntija, jotta pystyi esimerkiksi tilaamaan freelancereilta halutun sisältöisiä juttuja. Freelancerille laadittavan juttubriefin tekemiseen kului paljon aikaa, kun taustatietoja joutui etsimään paljon.
Kotilainen päätoimittajaksi
Sanoma-konsernissa tapahtui yrityskauppoja 2000-luvun alussa, ja liiketoimintoja järjesteltiin uudelleen. Helsinki Median uudeksi nimeksi tuli vuonna 2001 Sanoma Magazines Finland.
Yhtiö teetti ahkerasti lukijatutkimuksia kustantamistaan lehdistä. Turvallisuus-lehden lukijatutkimusten tulokset tukivat vahvasti lehden sisällön kokonaisturvallisuuden linjaa ja monipuolista, tarkoin jäsenneltyä ja ammattimaista tapaa kirjoittaa asioista.
Tutkimuksien aikaan lehden päätoimittaja oli jo joitakin vuosia ollut Lauri Kotilainen. Lantto oli muista työkiireistään johtuen siirtynyt takaisin johtamaan Sanoma Magazinesin BlueBook-osastoa, jota hän johti myös koko päätoimittajuutensa ajan, sekä tuottamaan ja kehittämään kiinnostavia uusia kirjoja.
Kotilainen toimi Turvallisuus-lehden päätoimittajana yli 12 vuoden ajan, vuodesta 1998 lähtien. Alkuvuosina hän teki lähinnä vain pääkirjoituksia, sillä hän oli samaan aikaan Hifi-lehden päätoimittaja, mikä työllisti paljon.
Kun Hifi-lehden päätoimittajuus päättyi, Kotilainen ryhtyi Turvallisuus-lehden kokoaikaiseksi päätoimittajaksi ja ryhtyi kirjoittamaan artikkeleita valtavat määrät. Hän oli ytimiään myöten lehtimies – ja oli aivan omaa luokkaansa muun muassa vaikeaselkoisten tekniikan artikkeleiden kirjoittamisessa kansantajuisiksi.
”Kerran eräs turvallisuusalan ammattilainen tuli luokseni kiittelemään julkaistusta artikkelista: ’Miten ihmeessä te osasitte kirjoittaa minun puheestani niin loistavan artikkelin, kun en itsekään ymmärtänyt, mistä puhuin”, Koskivirta muistelee miehen ihmetelleen.
”Mutta Lauri osasi, ja ymmärsi! Hän oli – ja on edelleen – vankkumaton journalisti, joka on kirjoittanut myös oppikirjoja lehtikirjoittamisesta”, Koskivirta korostaa.
Suuret syövät pienet, mistä uusi kustantaja
Sanoma Magazines alkoi 2000-luvulla keskittyä yhä enemmän suurilevikkisten massalehtien julkaisuun, mikä tarkoitti, että lehtien levikki- ja ilmoitusmarkkinointiosastoja viritettiin entistä enemmän massalehdille sopiviksi.
Yhtiön uusi strategia ei enää suosinut Turvallisuus-lehden kaltaisia pienilevikkisiä erikoislehtiä. Niinpä Sanoma Magazines alkoi miettiä lehdelle uutta kustantajaa – yhtiön johtoporras ei nimittäin halunnut lakkauttaa lehteä, vaikka useat muut yhtiön lehdet lakkautettiin. Katseet kääntyivät jälleen Koskivirtaan ja Kotilaiseen.
Monien neuvotteluiden ja markkinakartoitusten jälkeen Koskivirta ja Kotilainen päättivät lopulta tehdä sopimuksen Sanoma Magazinesin kanssa, kunhan ensin perustaisivat oman yrityksen; tietenkin sillä ehdolla, että lehden julkaisijajärjestöt Finnsecurity, Suomen Vartiointiliikkeiden Liitto ja Suomen Turvaurakoitsijaliitto hyväksyisivät asian. Se sopi.
Näin lehti siirtyi Suomen suurimmalta kustantajalta Suomen lähes pienimmälle kustantajalle eli Kotilaisen ja Koskivirran perustamalle uudelle yhtiölle. Se aloitti toimintansa elokuussa vuonna 2007.
Haasteita näköpiirissä ja päätoimittajan vaihdokset
Vuosikymmenen loppua kohden haasteet alkoivat kasvaa. Kilpailu lehtimarkkinoilla kiihtyi, ja tuli uusia toimintatapoja, esimerkiksi koko verkkomaailma. Siinä kirjoittamiselta vaaditaan aivan erilaista osaamista, rytmiä ja nopeutta kuin printtilehdeltä. Pienellä toimituksella aika kaikkeen uuteen ja vanhaan ei meinannut enää riittää. Suurin haaste oli kuitenkin se, että Kotilaisen eläkeikä lähestyi.
Kotilainen jäi eläkkeelle vuonna 2010. Hän myi osakkeensa Martti Herman Pistolle, joka aloitti uutena päätoimittajana. Koskivirta jatkoi entiseen tapaansa nimikkeillä tuottaja ja toimitusjohtaja.
Pian tämän jälkeen Pisto ja Koskivirta päättivät muuttaa Turvallisuus-lehden nimen Turvallisuus & Riskienhallinta -lehdeksi. Nimen laajennus ei kaikkia miellyttänyt, ja siitä käytiin koviakin keskusteluita, mutta monet näkivät nimenmuutoksen hyvänä ratkaisuna osana nimenomaan kasvavaa yritysturvallisuuden ja riskienhallinnan ymmärtämisen tarvetta.
Vajaan neljän vuoden päätoimittajuuden jälkeen Pisto myi osakkeensa vuonna 2013 Timo Lahtiselle, josta tuli lehden seuraava päätoimittaja. Lahtinen oli siihen asti tehnyt jo muutaman vuoden erilaisia markkinointiin liittyviä töitä lehdelle.
Finnish Security Awards – todellinen tuliainen työmatkalta
Lahtisen innoittamana lehti kehitti uuden toimintamuodon turvallisuusalalle. Lehti alkoi jakaa vuonna 2015 yhdessä yli kumppaneiden kanssa Finnish Security Awards -turvallisuuspalkintoja.
”Idea palkinnoista tuli työmatkaltani Keski-Euroopasta”, Lahtinen muistelee. ”Olin tapahtumassa, jossa oli myös Ruotsin Skydd & Säkerhet -lehden väkeä. He kertoivat jakavansa Ruotsissa Security Awards -nimiset turvallisuuspalkinnot. Ystävällisesti ja yllättäenkin he avasivat minulle koko palkintojen toimintakonseptinsa aikataulutuksia myöten. Sain heiltä Security Awards -palkintoihin liittyvän valtavan materiaalipaketin kirjallisesti sähköpostiini. Se oli todellinen tuliainen – ja helmi”, Lahtinen kertoo.
”Erittäin merkittävässä roolissa koko palkintoprosessia olivat esimerkiksi eri palkintokategorioitten raadit, joissa meilläkin täällä Suomessa oli yhteensä toista sataa kovan luokan turvallisuusammattilaista päättämässä palkintojen saajat. Usein raatien jäsenet antoivat myös itse hyviä palkintovinkkejä, suuren yleisön lisäksi. Saimme myös hyviä kumppaneita mukaan”, Lahtinen kiittelee.
Lahtinen jatkaa, että Suomessa hän ja Koskivirta oikeastaan vain kopioivat ruotsalaisten palkintotoiminnan ja muokkasivat sen täkäläisiin olosuhteisiin. ”Ruotsalaisten ainoa ehto oli, että Suomessa palkintojen nimi ei saa olla sama kuin Ruotsissa eli Security Awards. Niinpä meidän palkintojemme nimeksi tuli Finnish Security Awards”, Lahtinen sanoo.
Paasoset puikkoihin ja määrätietoisesti tulevaan
Koskivirta ja Lahtinen jäivät kumpikin eläkkeelle vuonna 2023, Koskivirta oltuaan lehden näköalapaikalla yli 28 vuoden ajan ja Lahtinen 12 vuoden ajan. Koskivirta ja Lahtinen myivät lehden vuonna 2023 Jyri ja Laura Paasoselle. Jyristä tuli samalla lehden uusi päätoimittaja.
”Lehdestä luopuminen tuntui hieman haikealta, mutta samalla vapauttavalta. Onneksi pystyimme jättämään lehden hyvillä mielillä kahden ammattilaisen käsiin. He saivat meiltä luonnollisesti täysin vapaat kädet suunnata lehteen uudenlaista sisältöä ja painotuksia, jotka ovat parhaaksi katsoneet”, Lahtinen ja Koskivirta toteavat lopuksi.
Muutoksen myötä lehti on vahvistanut asiantuntijakirjoittamista, laajentanut sisältöä turvallisuuden eri osa-alueille ja nostanut esiin riskienhallintaa yhä keskeisempänä teemana. Jyri Paasonen korostaa, että lehden tehtävänä on myös rakentaa siltoja – tuoda lähemmäs toisiaan turvallisuusalan järjestöt, viranomaiset ja elinkeinoelämän toimijat. Samalla lehteä on uudistettu visuaalisesti ja kehitetty digitaaliseen aikaan sopivaksi.
Paasonen kiteyttää osuvasti, että neljässä vuosikymmenessä lehti on kulkenut pitkän tien: talkoovoimin syntyneestä tiedotuslehdestä koko alan yhdistäväksi ääneksi. Lehti on kestänyt talouskriisit, kustantajavaihdokset ja turvallisuusalan murrokset – ja samalla uudistunut rohkeasti. Painopiste on siirtynyt kohti kokonaisturvallisuutta ja riskienhallintaa.
Lehden aiempien päätoimittajien perintö elää edelleen: rohkeus puuttua epäkohtiin, halu avata uusia näkökulmia ja kyky yhdistää alan toimijat. Nykyisen päätoimittajan johdolla lehti katsoo määrätietoisesti tulevaan – vahvistaen asiantuntijuutta, syventäen yhteistyötä ja tarjoten foorumin, jossa turvallisuusala voi rakentaa yhteistä ymmärrystä.
”Historia velvoittaa – mutta juuri siksi tulevaisuus kutsuu”, Paasonen toteaa lopuksi.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 3/2025.
Tilaa lehti!
