Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus?
Laura Paasosen väitöskirjatutkimus valottaa talousrikollisuutta ja niiden tuomioita. Erityisesti teknologian kehitys on mahdollistanut talousrikollisuudessa erilaiset rikosten tekotavat ja yhdistänyt rikosten tekijät ympäri maailmaa.
Rikollisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä. Muutoksiin on vaikuttanut erityisesti teknologian kehitys, koska se on mahdollistanut esimerkiksi talousrikollisuudessa erilaiset rikosten tekotavat ja yhdistänyt rikosten tekijät ympäri maailmaa. Talousrikoksista koituukin tänä päivänä huomattavia vahinkoja muun muassa yhteiskunnalle ja yrityksille. Kyse on hyvin merkittävästä rikollisuuden muodosta.
Talousrikollisuutta koskeva tutkimus on kuitenkin hyvin vähäistä verrattuna massarikollisuutta koskevaan tutkimukseen. Tätä tilannetta paikkaamaan tein oikeustieteellisen ja kriminologisen väitöskirjatutkimuksen otsikolla ”Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus? – Empiirisiä oikeustutkimuksia talousrikoksista”. Tutkimuksen väitöstilaisuus pidettiin Itä-Suomen yliopistossa 15.12.2023.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli paikata mainittua tietovajetta analysoimalla empiirisesti talousrikosten trendejä, rangaistuksia ja rikosprosessia sekä luoda kattava kokonaiskuva rikosprosessiin päätyvistä talousrikoksista Suomessa. Väitöskirjan toisena tavoitteena oli tuottaa uutta empiirisesti tutkittua tietoa talousrikoksista talousrikostorjunnan kehittämiseksi.
Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli, millaisena nykyaikainen talousrikollisuus näyttäytyy tuoreen oikeuskäytännön perusteella, ja millaisia johtopäätöksiä sen torjunnan tehostamisesta voidaan tämän analyysin perusteella tehdä.
Tutkimusaineistona toimi vuoden 2019 käräjäoikeuksien tuomiot käsittävä aineisto niistä tapauksista, jotka poliisi oli luokitellut talousrikoksiksi, eli ratkaisu oli merkitty talousrikoskoodilla. Aineistossa oli yhteensä 851 ratkaisua.
Tutkimuksessa käytettiin myös Tilastokeskuksen tilastoja vuosilta 2010–2019. Vuosi 2019 valittiin tutkimukseen, koska siihen haluttiin saada mahdollisimman tuoretta tietoa, mutta kuitenkin rajoittaa tutkimus aikaan ennen koronapandemiaa mahdollisten pandemiasta johtuvien vaikutusten vuoksi.
Talousrikokset kasvussa, mutta tuomioiden määrät kuitenkin maltillisia
Tutkimustulosten mukaan talousrikoksia tehdään yhteiskunnassa yhä enemmän poliisin tietoon tulleiden tapausten perusteella. Esimerkiksi pelkkiä törkeitä rahanpesurikoksia tai törkeitä velallisen epärehellisyysrikoksia tehtiin eniten juuri vuonna 2019.
Vaikka esimerkiksi yrityssalaisuuden rikkomista ja väärinkäyttöä koskevia tapauksia vaikuttaa poliisin tietoon tulleiden tapausten perusteella tapahtuvan melko vähän, on erittäin todennäköistä, että sekä niitä että muita talousrikoksia tehdään yritysmaailmassa paljon. Esimerkiksi kansainvälisyys, työntekijöiden vaihtuvuus ja erityisesti tiedon siirron sekä tallentamisen helppous teknologian avulla luovat otollisia tilaisuuksia rikosten tekemiseen. Yritykset eivät myöskään välttämättä halua tuoda tapauksia yleiseen tietoon erityisesti maineriskien vuoksi.
Vaikka talousrikoksia tulee poliisin tietoon yhä enemmän, ei se näy rikostuomioiden määrissä. Tutkimustulosten mukaan talousrikostuomioiden määrät ovatkin maltillisia. Käräjäoikeudessa sekä päärikoksena rangaistukseen tuomittujen että syyksi luettujen rikosten kokonaismäärät ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2010–2019.
Päärikoksena rangaistukseen tuomittujen ja syyksi luettujen rikosten määrät ovat olleet monissa talousrikoksissa melko alhaiset suhteessa poliisin tietoon tulleisiin tapausmääriin. Suhteellisesti alhaiset määrät saattavat selittyä esimerkiksi sillä, että valtaosa rikosepäilyistä päättyy joko esitutkintaan tai syyteharkintaan.
Huomionarvoista on myös, että talousrikosten törkeitä tekomuotoja, esimerkiksi törkeitä veropetoksia, on tietyissä rikoksissa määrällisesti enemmän kuin perusmuotoisia tekomuotoja poliisin tietoon tulleissa rikoksissa, päärikoksena rangaistukseen tuomituissa tai syyksi luetuissa rikoksissa.
Tämä voi selittyä esimerkiksi sillä, että kyseisissä talousrikoksissa rikollinen toiminta on ollut järjestelmällistä (suunniteltua) ja esimerkiksi kestänyt jo pidemmän aikaa ennen kuin toiminta tulee ilmi, mikä voidaan katsoa monissa talousrikossäännöksissä edellytetyksi suunnitelmallisuudeksi.
Talousrikoksista tuomitut rangaistukset kevyitä
Tutkimustulosten mukaan rangaistusten ”keveys” saattaa houkutella koulutetumpia ja varakkaampia rikoksentekijöitä. Käsiteltävänä olevan tutkimuksen tulosten, kuten myös monien kansainvälisten tutkimusten mukaan talousrikolliset ovatkin usein koulutetumpia, vanhempia ja parempituloisia kuin muiden rikosten tekijät.
Perusmuotoisista talousrikoksista voidaan pääsääntöisesti tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Törkeistä tekomuodoista voidaan puolestaan tuomita pääsääntöisesti neljästä kuukaudesta aina neljään vuotta vankeutta.
Tutkimustulosten mukaan talousrikoksista tuomituista rangaistuksista suuri osa on ehdollisia vankeusrangaistuksia. Tätä voi selittää se, että moni rikoksentekijä on niin sanotusti ensikertalainen.
Yleensä rangaistus on muutamien kuukausien ehdollinen vankeusrangaistus tai pieni sakko. Talousrikosten tekijät voivat kuitenkin saada esimerkiksi itselleen tai yritykselleen suurenkin taloudellisen hyödyn melko pienillä toimilla. Kansainvälistymisen ja teknologian kehittymisen myötä myös rikollinen toiminta on helpottunut, vaikka tosin erilaisista toimista voi myös jäädä jälkiä.
Kun rangaistukset ovat lieviä suhteessa rikoksesta saatavaan hyötyyn nähden, voidaan esittää rikoskäyttäytymisen suhteellisen houkuttelevuuden lisääntyvän. Henkilön toimintaan vaikuttaakin hyötyjen ja haittojen punninta.
Rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän avulla pyritään vähentämään haitallisesta toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Haittaa aiheutuu rikoksen uhrien lisäksi muille ihmisille, esimerkiksi rikollinen teko vaikuttaa uhrin lisäksi muiden kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
Haittaa aiheutuu myös esimerkiksi markkinataloudelle ja kilpailulle, jos osa toimijoista toimii erilaisten ”pelisääntöjen” mukaan. Myöskään ainoastaan vahingonkorvausten avulla ei saada rikoksentekijälle tuomittua riittäviä seuraamuksia hänen toiminnastaan.
Vaikka, kuten Yhdysvalloissa on havaittavissa, kovat rangaistukset eivät yksistään vähennä rikollisuutta, rangaistustason nostaminen lisäisi todennäköisesti erityisesti talousrikosten kohdalla pelotevaikutusta.
Tätä ajatusta voidaan perustella sillä, että talousrikosten tekemisessä hyötyjen ja haittojen punninta on koko ajan läsnä, ja siten haittojen lisäämisen vaikutus voi olla tehokkaampi kuin impulsiivisessa rikollisuudessa, kuten väkivaltarikoksissa.
Talousrikosprosessit ovat aivan liian pitkiä ja tutkintaa pitäisi tehostaa
Tutkimustulosten mukaan talousrikosprosessit ovat aivan liian pitkiä. Pitkä kesto syntyy pääosin kuitenkin käräjäoikeuden ulkopuolella ja muodostuu ajasta ennen vireille tuloa.
Kun talousrikosprosessin pitkä kesto kohdistuu asian selvittelyyn ennen käräjäoikeuskäsittelyä sinänsä yksinkertaisissakin tapauksissa, liittyvät ongelmat muiden viranomaisten toimintaan ennen käräjäoikeutta. Huomiota tulisikin kiinnittää viranomaisten, kuten poliisin, verottajan, syyttäjien ja tuomioistuinten resursseihin, yhteistyöhön ja toimintaedellytyksiin.
Vuoden 2019 tilastoaineiston perusteella talousrikosprosessien keskimääräiset kestot (rikosilmoituksesta käräjäoikeuden tuomioon) ovat pidempiä kuin kaikkien rikosasioiden keskimääräinen kesto. Prosessit ovat pisimpiä velallisen rikoksissa ja kirjanpitorikoksissa.
Tutkimuksessa käytetyn käräjäoikeustuomioaineiston perusteella vuonna 2019 käräjäoikeuskäsittelyn keston (vireille tulosta ratkaisuun) keskiarvo oli noin kahdeksan kuukautta. Tarkasteltaessa puolestaan kestoa rikoksen päättymispäivämäärästä vireille tuloon käräjäoikeudessa havaittiin, että kyseinen aikaväli on yleisesti ottaen talousrikoksissa pitkä: keskiarvo oli noin kolme vuotta. Keskimääräinen kokonaiskesto viimeisestä rikoksesta käräjäoikeuden ratkaisuun oli reilu kolme ja puoli vuotta, josta käräjäoikeuden käsittelyä edeltävä aika kattoi noin 80 prosenttia.
Kesto vastaa veropetosta ja/tai kirjanpitorikosta tai niiden törkeitä tekomuotoja koskevia kokonaiskestoja, koska niissä kokonaiskesto oli keskimäärin reilu kolme vuotta. Mikäli aika rikoksesta tuomioon lasketaan rikoksen ensimmäisestä tekoajasta, oli keskimääräinen kesto kyseisissä tuomioissa noin kuusi ja puoli vuotta ja törkeissä tekomuodoissa noin vuoden lievempiä rikoksia pidempi. Esimerkiksi tämä osoittaa hyvin sen, että talousrikoksia saatetaan tehdä pidemmän aikaa ennen kuin niistä jää kiinni.
Talousrikosten tutkintaa tulisi tehostaa, koska pitkät prosessit vaarantavat sekä rikosvastuun toteutumisen että syyttömien oikeusturvan. Lainsäädännöllisille toimille saattaisi olla myös tarvetta rangaistustason tarkistamiseksi.
Talousrikosten lisätutkimukselle on myös olemassa valtava tarve. Väitöstutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että talousrikosten monimuotoisuus vaikeuttaa niiden mittaamista ja tutkimusta. Talousrikosympäristössä tapahtuvien muutosten tuottamiin haasteisiin pitäisi pystyä vastaamaan, jotta talousrikoksista ei tule mahdollisuutta.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 1/2024.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.