Kokonaisturvallisuusmessuja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa
Messujen päätarkoitus on saada kansalaiset ymmärtämään, mitä kokonaisturvallisuus tarkoittaa ja mistä se muodostuu.
Teollisuusneuvos Erkko Kajander on tehnyt monipuolisen uran teollisuuden eri johtotehtävissä. Hän on ollut aktiivisesti myös mukana vuosikymmenet erilaisissa luottamustehtävissä, kuten maanpuolustusjärjestöissä.
Tänäkin päivänä Kajander on mukana useissa eri järjestöissä ja hankkeissa, jotka liittyvät kokonaisturvallisuuteen. Hän kertoo, että hänen pääharrastuksenaan on ollut kokonaisturvallisuus ja erityisesti kokonaismaanpuolustuksen edistäminen.
Kajander kertoo, että Joensuussa 4.– 5.10.2024 järjestetyt kokonaisturvallisuusmessut olivat vuorossaan kymmenennet. Ensimmäiset messut järjestettiin vuonna 1992 Helsingin jäähallissa. Silloin ne järjestettiin nimellä maanpuolustusmessut. Niiden priimusmoottorina toimi entinen pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen. Kajander oli tuolloin mukana Maanpuolustuskiltojen liiton hallituksessa.
Kajander muistelee, että kun messut oli pidetty ja purkutilaisuus järjestettiin, totesi Kanninen: ”Älkää sitten unohtako näitä messuja.” Hänen ajatuksenaan oli, että messuja järjestettäisiin jatkossakin.
Seuraavat messut päätettiin järjestää Helsingin Messukeskuksessa vuonna 1997. ”Silloinen Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Pentti Kivinen, joka toimi myös Suomen Messujen toimitusjohtajana, ei kuitenkaan voinut ottaa vetovastuuta tilaisuudesta, koska messut pidettiin hänen omassa toimipaikassaan. Niinpä, kun messuja alettiin valmistella vuosina 1994–1995, minusta tuli järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Siitä lähtien olen johtanut näitä messuja”, toteaa Kajander.
”Vuoden 1997 messut olivat myös sillä tavalla merkityksellinen tapahtuma, että meillä oli tärkeitä vieraita paikalla. Saman pöydän äärellä istuivat puolustusministeri Anneli Taina, kauppaneuvos Pentti Kivinen, kenraali Adolf Ehrnrooth, tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja amiraali Jan Klenberg. Olin arvovaltaisen joukon isäntä”, lisää Kajander.
Messuja eri paikkakunnilla
Helsingin lisäksi kokonaisturvallisuusmessuja on järjestetty Jyväskylässä, Tampereella, Lahdessa ja nyt ensimmäistä kertaa Joensuussa. Kajander toteaa, että tämä on merkittävä askel, sillä aikaisemmin kokonaisturvallisuusmessuja ei ole järjestetty Itä-Suomessa.
”Messuja on yleensä pidetty 2–3 vuoden välein, ja jos resursseja olisi riittävästi, kahden vuoden väli olisi hyvä. Kolme vuotta on hieman pitkä aika, mutta tällaisessa mittakaavassa se on toisaalta ymmärrettävää”, huomauttaa Kajander.
Kajander haluaa muistuttaa, että jo ensimmäisillä messuilla vuonna 1992 oli mukana muutakin kuin vain Puolustusvoimat ja viranomaisia. Messut ovat vuosikymmenten aikana kasvaneet ja monipuolistuneet huomattavasti. Näytteilleasettajien määrä ja kirjo on laajentunut, ja messuilla on paljon muutakin kuin pelkästään viranomaisten edustusta.
Messujen tarkoitus oli alusta alkaen tukea laajaa kokonaismaanpuolustusta ja sitten kokonaisturvallisuutta. Vuosikymmenten aikana messut ovat kehittyneet samoin kuin Suomen kokonaisturvallisuusajattelu.
Messujen teemat ovat seuranneet Suomen turvallisuuskäsityksen kehittymistä. ”Tämän vuoden messutapahtumassa järjestettiin torstaina 3.10. seminaari, jonka aiheena oli ”Suomen kokonaisturvallisuus – kriisinkestävä yhteiskunta”. Ensimmäisen puheenvuoron otsake oli ”Totaalisesta sodasta kokonaisturvallisuuteen”. Tämä kuvastaa hyvin kehitystä, joka on tapahtunut Suomessa viime vuosikymmeninä”,
kertoo Kajander.
Tänä vuonna messujen otsikko oli ”Kokonaisturvallisuus 2024 ja osaaminen”. ”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun osaaminen tuotiin esille näin vahvasti, ja siinä oli kaksi ulottuvuutta”, mainitsee Kajander.
Osaaminen voidaan ymmärtää sekä akateemisena koulutuksena että käytännön osaamisena kokonaisturvallisuuden alueella. Itä-Suomen yliopisto, Riveria ja Karelia-ammattikorkeakoulu olivat mukana näytteilleasettajina messuilla, mikä osoittaa koulutuksen merkityksen. Toinen tärkeä ulottuvuus on kokonaisturvallisuuteen liittyvä osaaminen, joka käsittää ymmärtämisen, tiedon välittämisen ja jaksamisen.
Joensuun messuilla elinkeinoelämä hyvin mukana
Kokonaisturvallisuus käsittää seitsemän elintärkeää toimintoa, ja messuilla oli pyritty siihen, että jokainen niistä olisi edustettuna tavalla tai toisella. Viranomaispuoli oli tietysti mukana, ja tärkeitä näytteilleasettajia olivat Rajavartiolaitos, Tulli, poliisi, pelastuslaitos ja Puolustusvoimat. Puolustusvoimat oli esillä sekä sisätiloissa että ulkona laajan materiaaliesittelynsä kautta.
Kajander kertoo, että viranomaisten lisäksi kokonaisturvallisuusajattelussa merkittävässä roolissa ovat järjestöt. Maanpuolustusjärjestöt ovat olleet mukana alusta asti, ja tänä vuonna esimerkiksi Karjalan Poikien Kilta ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys olivat paikalla.
Yksi haaste on aiempina vuosina usein ollut elinkeinoelämän mukaan saaminen. ”Tänä vuonna onnistuimme siinä kuitenkin hyvin. Pohjois-Karjalaisia yrityksiä oli hyvin mukana messuilla. Tästä olen iloinen. Suurin näytteilleasettaja yrityksistä oli Saab Finland, joka toi messuille laajan valikoiman tuotteita ja ratkaisuja. He toivat messuille muun muassa hävittäjäsimulaattorin, joka on kehitetty Suomessa. Olen itse lentänyt sillä kerran, ja se oli todella mielenkiintoinen ja upea kokemus”, kertoo Kajander innoissaan.
Messujen tulevaisuudesta
Kajander korostaa, että messujen päätarkoitus on saada kansalaiset ymmärtämään, mitä kokonaisturvallisuus tarkoittaa ja mistä se muodostuu. Toisena tarkoituksena on saada kansalaiset välittämään siitä. Kolmas ulottuvuus on jaksaminen, eli se, että kansalaiset jaksavat pitää kokonaisturvallisuudesta huolta ja toimia sen edistämiseksi.
”Tämä muistuttaa presidentti Alexander Stubbin ”3 pointtia” -ajattelua: ymmärrä, välitä ja jaksa.
Valitettavasti yhteiskunnassa on vielä pitkä matka siihen, että ihmiset todella ymmärtäisivät, että heidän pitää itse tehdä jotain kokonaisturvallisuuden eteen ja löytää roolinsa kokonaisturvallisuudessa. Monille saattaa tulla yllätyksenä, että apua ei välttämättä tule heti, vaan jokaisen on varauduttava esimerkiksi 72 tunnin ajaksi. Tämä on tärkeä osa-alue, joka kaipaa vielä kehitystä niin, että kokonaisturvallisuudesta jonain päivänä muodostuisi osa meidän jokapäiväistä turvallisuudesta välittämisen kulttuuria”, muistuttaa Kajander.
Kajander toteaa myös, että yrityksille suunnattuun tiedotukseen ja koulutukseen pitäisi panostaa enemmän, sillä yrityksillä ei aina välttämättä ole ymmärrystä kokonaisturvallisuuden merkityksestä. Tämänkin takia messut ovat tärkeät.
Todella tärkeää on ollut, että messuille on saatu tukea useilta tahoilta, yhteisöiltä ja yrityksiltä. Tämä on mahdollistanut messujen järjestämisen. Tulevaisuuden osalta Kajander toivoo, että messut voitaisiin järjestää joka toinen vuosi, mikä olisi hyvä rytmi kehittää ja ylläpitää kokonaisturvallisuuteen liittyvää tietoisuutta ja yhteistyötä.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 6/2024.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.