Suomi tarvitsee kokonaisturvallisuusuudistuksen ja Nato-strategian

Kokonaisturvallisuus. Kyberturvallisuus. Informaatiopuolustus. Kolme suomalaisten arjen turvallisuuteen hyvin vahvasti vaikuttavaa asiaa, joita on nyt kehitettävä – tai ainakin niitä tulisi määrätietoisesti kehittää konkreettisin teoin. Turvallisuutemme takia.

Hallitusohjelmassa on linjattu kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin kokonais- ja kyberturvallisuuden johtamisrakenne uudistetaan. Samalla huomioidaan informaatiopuolustus osana uudistettavaa kyberturvallisuusstrategiaa. Suuria otsikoita tästä ei ole kirjoitettu, sillä ylätason käsitteiden vaikutus ihmisten arkeen saattaa tuntua etäiseltä. Nämä linjaukset ovat kuitenkin oikeasti tärkeitä ja tulevat Suomelle eteen jo tänä syksynä. Turvallisuusympäristömme on voimakkaan ja jatkuvan muutoksen keskellä ja edellyttää meiltä uudistumiskykyä.

Ensinnäkin Venäjän tilanteen kehittyminen vaikuttaa myös meihin. Suomen tulee kehittää kokonaisturvallisuuttaan varautuen kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin itänaapurissa. Ennemmin tai myöhemmin siellä valta vaihtuu, eikä se tarkoita välttämättä pelkästään positiivisia kehityssuuntia. Ainakin informaatiovaikuttamista ja kyberoperaatioita tullaan varmasti näkemään kiihtyvään tahtiin tammikuun presidentinvaalien lähestyessä. Myöskään rajaturvallisuuden vahvistaminen ei ole lainkaan liioiteltua tilanteessa, jossa kutsunnoista kieltäytyvien nuorten miesten elämästä pyritään rajan takana tekemään mahdollisimman tukalaa.

Toiseksi Suomi on nyt Naton jäsen, mutta työ on vasta alkanut. Suomen sijoitus Naton komentorakenteissa on vielä ratkaisematta, samoin kuin kysymykset siitä, minkälaista profiilia lähdemme Natossa rakentamaan ja kuinka Suomi sisäisesti päättää suuntalinjoistaan. Kuinka varmistamme sen, että meillä on riittävästi osaavia ja motivoituneita upseereita, kun heitä tullaan jatkossa tarvitsemaan Nato-esikunnissa? Suomi tarvitsee Nato-strategian.

Kolmas konkreettinen kokonaisturvallisuuskysymys on kansakunnan yhtenäisyyden ja yhteishengen ylläpitäminen. Hallitusohjelman mukaisesti ”Hallitus huomioi disinformaation torjunnassa molemmat kansalliskielet sekä muunkielisen viestinnän. Opettajien valmiuksia kasvattaa oppilaita kriittiseen medialukutaitoon sekä tietoisuuteen kyberriskeistä vahvistetaan laajan yhteiskunnallisen resilienssin lujittamiseksi.” Tämä jos mikä on käsinkosketeltavaa arjen turvallisuutta.

Teknologia kehittyy kiihtyvään tahtiin, samoin sen mukanaan tuomat uhkat ja mahdollisuudet. Venäjä miehittää Ukrainaa jo kymmenettä vuotta. Kiinan rooli maailmanpolitiikassa kasvaa, Afrikasta evakuoidaan länsimaiden kansalaisia vallankaappausten keskeltä ja globaaleja kriisejä puhkeaa maailmalla jatkuvasti. Juuri tässä hetkessä meidän tulee pitää silmällä Venäjää, laatia Nato-strategia ja ennen kaikkea huolehtia omasta yhtenäisyydestämme, sillä se on varmin tie säilyttää resilienssimme ja suvereniteettimme.

Suomi on maa, joka pärjää ainoastaan yhdessä tekemällä. Siksi näitä hallitusohjelman kirjauksia on syytä alkaa edistää niin pian kuin mahdollista.