Rikoshaittaindeksi – vaihtoehtoinen tapa rikollisuustilanteen seurantaan
Rikoksentorjuntatoimenpiteiden kohdentamisen näkökulmasta on tärkeää arvioida sitä, millaiset rikokset ovat kaikkein vahingollisimpia ja millaisen rikollisuuden ehkäisemisestä saavutettaisiin suurin yhteiskunnallinen hyöty.
Tietyn rikollisuuden lajin aiheuttaman rikoshaitan kokonaisuus riippuu luonnollisesti kyseisten rikosten yleisyydestä, mutta myös siitä, miten vakaviksi tämän rikoslajin aiheuttamat haitat arvioidaan. Rajalliset resurssit kannattaa käyttää sellaisiin toimiin, joilla haittaa vähennetään tehokkaimmin.
Kriminologian alalla on jo pitkään pohdittu tapoja painottaa eri rikoslajeja niiden suhteellisella vakavuudella, mutta aivan viime vuosina pyrkimykset kehittää konkreettisia rikoshaittaindeksejä näyttävät lisääntyneen.
Rikoshaittaindeksien tarkoituksena on täydentää pelkästään rikosten lukumääriin perustuvia tarkasteluja. Laskutapoja on useita, eikä yksimielisyyttä parhaasta tavasta ole. Laskenta voi perustua esimerkiksi rikosnimikekohtaisiin minimi- tai maksimirangaistuksiin, ohjeellisiin rangaistustaulukoihin tai rikosten tosiasialliseen rangaistuskäytäntöön tuomioistuimissa.
Rikoshaitan erilaisia laskentatapoja on esitelty van Ruitenbergin ja Ruiterin tuoreessa katsausartikkelissa (The adoption of a crime harm index: A scoping literature review. Police Practice & Research 2022), ja tämän artikkelin inspiroimina toteutimme suomalaisella aineistolla rikoshaittalaskelman Ison-Britannian tilastoviranomaisen kehittämää tapaa mukaillen.
Tämä laskutapa perustuu tuomioistuinten rikoslajikohtaiseen rangaistuskäytäntöön, josta saadaan Suomessa tietoa Tilastokeskuksen Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilastosta. Hyödynsimme laskelmassa tietoja vuosilta 2017–2021 käyttäen laskelman pohjana päärikosperustaista tietoa tuomittujen rikosseuraamusten määristä ja keskimääräisestä ankaruudesta.
Käy tutustumassa rikoshaittaindeksiin.
Lue koko artikkeli Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 3/2023.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.