Maastopalot
Erityisesti näin kesällä Suomessa kuulee metsäpalovaroituksia. Maailmalta saa puolestaan kuulla ympäri vuoden, kuinka maastopalot riehuvat valtoimenaan. Ennätyksellisen tuhoisia maastopaloja on viime vuosina ollut monissa eri maissa, kuten Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Mitä maastopalot ovat, mitkä ovat niiden vaikutukset ja miten niitä voidaan torjua?
Maastopalolla tarkoitetaan suunnittelematonta luonnonalueella palavaa tulipaloa. Maastopalo kattaa käsitteenä myös esimerkiksi metsäpalot ja ruohikkopalot.
Maastopalot voivat syttyä usean eri tekijän takia. Luonnollisia syttymissyitä ovat esimerkiksi salama, kuivuus ja kova tuuli sekä kuuma ilma. Usein palojen taustalla onkin kuuma sää ja kuivuus.
Luonnollisista syistä syttyvien maastopalojen voidaan katsoa olevan osa luonnon uudistumista, sillä palot eivät tuhoa luontoa/kasveja kokonaan, vaan kasvit saattavat kasvaa myöhemmin entistä runsaampana palaneella alueella.
Luonnollisten syttymissyiden lisäksi maastopaloja aiheuttavat valitettavasti myös ihmiset. Ihmisten aiheuttamia syttymissyitä ovat esimerkiksi avotulen tekeminen, kulotus tai kipinä metsäkoneesta.
Vuosittain Suomessa syttyy noin 1 000–6 000 maastopaloa. Suuri vaihteluväli johtuu sään suuresta vaikutuksesta palon syttymis- ja leviämisriskeihin. Pelastustoimen PRONTO-tietokantaan kirjattiin 2 265 maastopaloa vuonna 2022. Ylivoimaisesti eniten paloja syttyi toukokuussa, yhteensä 690.
Maastopaloriski on kohonnut niin Suomessa kuin ulkomailla ilmastonmuutoksen myötä. Myös maastopalojen koko ja esiintymistiheys ovat kasvaneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmaston lämmetessä yleistyvät ajat, jolloin läsnä ovat yhtä aikaa korkea lämpötila, kuivuus ja voimakas tuuli.
Maastopaloja pyritään ennustamaan, jotta niihin pystytään varautumaan ja niitä pystytään estämään. Tätä erittäin tärkeää ennustamistyötä tekee Suomessa Ilmatieteen laitos. Maaston paloherkkyyttä arvioidaan säähavaintojen (mennyt sää), ennusteiden (tuleva sää) ja maaston kuivuutta arvioivan indeksin avulla, joka perustuu maaston kuivuutta arvioivaan laskentamalliin.
Lue koko artikkeli Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 3/2023.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.