Tilauskoulutus ei ratkaise yksityisen turvallisuusalan koulutuskriisiä
Yksityisellä turvallisuusalalla kuohuu. Valtion suunnittelemat uudistukset uhkaavat merkittävästi lakisääteisen koulutuksen saatavuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä.
Valtio kaavailee vuodenvaihteessa suunnitelluksi poistettavan valtionosuusrahoitteisen henkilöstökoulutuksen korvaamista tilauskoulutuksella. Tässä mallissa yritykset voisivat itse tilata tarvitsemansa koulutuksen.
Ajatus kuulostaa ensi kuulemalta järkevältä: se antaisi yrityksille vapautta ja mahdollisuuden räätälöidä koulutusta omiin tarpeisiinsa ammatillisen koulutuksen säädösten puitteissa. Vapaus tosin maksaa aivan liikaa.
Näyttäisi siltä, että tilauskoulutuksen kustannukset tulevat kokonaan yrityksen maksettavaksi ja kustannukset nousevat helposti kohtuuttomiksi. Esimerkiksi yhden yrityksen lakisääteisesti tarvitseman vastaavan hoitajan kouluttaminen voisi maksaa yritykselle minimissään noin 7 400 euroa (opetus- ja kulttuuriministeriön 2024 kustannustiedon perusteella laskettu keskimääräinen hinta).
Tilauskoulutuksen kustannukset voivat olla niin korkeita, ettei koulutusta yksinkertaisesti pystytä toteuttamaan. Tämä vaarantaa koko alan osaamisen kehittämisen ja yrityksien mahdollisuuden toimia elinkeinoluvan mukaisesti.
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalla tulee olla vähintään yksi vastaava hoitaja. Hänellä tulee olla suoritettuna turvallisuusvalvojan tai lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto. Kyse ei ole suosituksesta vaan lakisääteisestä velvoitteesta. Ilman vastaavan hoitajan pätevyyden oikeuttaman tutkinnon suorittaneita työntekijöitä yritykset eivät voi jatkaa toimintaansa
Ammatillinen tutkinto on myös ainoa tapa kouluttautua turvallisuusalan osaajaksi, sillä Suomessa ei ole lukitus- ja turvajärjestelmäasentajille mitään peruskoulutusta. Alan osaaminen rakentuu ammatillisten tutkintojen sekä perinteisen mestari–kisälli-menetelmän varaan.
Tilanne on erityisen kriittinen, koska esimerkiksi Turvaurakoitsijat ry:n jäsenyritysten henkilöstöstä noin 60 prosenttia on suorittanut joko ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Kun nämä työntekijät eläköityvät tai siirtyvät muihin tehtäviin, tarvitaan uusia tutkinnon suorittaneita tilalle.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat tärkeitä alan uusille työntekijöille, ja lisäksi niillä on tärkeä rooli alan elinvoimaisena pitämisessä – ne ovat motivoiva ammatillisen osaamisen edistäjä alalla työskenteleville. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat usein toisen tutkinnon jälkeisiä opintoja, ja valtio on vähentänyt kouluttajan saamaa valtionosuutta näissä. Oppilaitoksille ei välttämättä ole kannattavaa kouluttaa henkilöitä, joilla on jo aiempi tutkinto.
Turvaurakoitsijat ry haluaa nostaa nämä epäkohdat esiin, jotta koulutusmalleja ja niiden rahoitusta voitaisiin vielä kehittää yhteistyössä. Vain näin voidaan varmistaa, että Suomi säilyttää huoltovarmuutensa ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden – ja että yksityiset turvallisuusalan yritykset voivat jatkossakin toimia lain edellyttämällä tavalla.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 4-5/2025.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.