Ennakoinnin taito: Miten nähdä näkymätön ja valmistautua tulevaan?

Risto Siilasmaan ajatuksia ennakointikyvystä ja siitä, miten yksilöt ja organisaatiot voivat valmistautua paremmin tulevaisuuden epävarmuuksiin tunnistamalla näkymättömiä riskejä.

Risto Siilasmaa on F-Securen perustaja, hallituksen jäsen ja entinen toimitusjohtaja. Siilasmaa oli Nokian hallituksen puheenjohtaja vuosina 2012–2020. Hän on tullut tunnetuksi myös aloittelevien yritysten bisnesenkelinä. Kävin tapaamassa Siilasmaata ja juttelemassa hänen kanssaan siitä, miksi hän uskoo, että paras tapa hallita riskejä on oppia rakastamaan niitä.

Siilasmaa kertoo, että on olemassa eräänlainen maaginen kyky – ennakointikyky. ”Se on kyky, jota et halua jättää käyttämättä. Jos et hyödynnä sitä, joko menetät tilaisuuden tai joudut kärsimään jonkin kielteisen asian seurauksista. Mutta miksi ihminen olisi valmistautumaton?

Useimmiten syy on siinä, että hänet yllätetään. Miksi ihminen on yllättynyt? Koska on jotakin, mitä hän ei tiedä. On olemassa kahdenlaisia asioita, joita et tiedä: asioita, joita et voi tietää, ja asioita, jotka sinun ehkä pitäisi tietää etukäteen, mutta joita et tiedä”, Siilasmaa valottaa asiaa.

Siilasmaa mainitsee, että jokainen voi tutkia monia erilaisia määritelmiä, jotka auttavat jäsentämään ajattelua näistä tuntemattomista. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi mustat joutsenet, jotka ovat laajalti tunnettu käsite, mutta myös harmaat sarvikuonot, joita ei tunneta yhtä hyvin käsitteenä, vaikka ne ovat paljon yleisempiä kuin mustat joutsenet.

Tuntemattomat tuntemattomat

Mitä sitten ovat tuntemattomat tuntemattomat? Ne ovat asioita, joille ei voi antaa todennäköisyyttä etukäteen – kuten penisilliinin keksiminen, joka oli seurausta huonosta laboratoriohygieniasta. Kukaan ei olisi voinut antaa todennäköisyyttä sille, että antibiootit ylipäätään olisivat mahdollisia, sillä antibiootit olivat täysin tuntematon käsite.

Useimmat asiat ovat kuitenkin jokseenkin tiedettävissä olevia. Niille voidaan antaa todennäköisyys, jos osataan kysyä oikea kysymys. Esimerkkinä tästä Siilasmaa mainitsee kuuluisan mustan joutsenen. ”Ennen Australian löytämistä Euroopassa oli nähty vain valkoisia joutsenia, ja oletettiin, että kaikki joutsenet ovat valkoisia. Jos joku olisi kuitenkin kysynyt, onko mahdollista, että maailmassa voisi olla mustia joutsenia, olisi voitu vastata, että se on epätodennäköistä, mutta mahdollista. Koska kukaan ei esittänyt tätä kysymystä, oletettiin väärin”, hän huomauttaa.

COVID-19 on hyvä esimerkki samasta ilmiöstä. Tutkijat olivat ennustaneet, että seuraavien kymmenien vuosien aikana maailmanlaajuisen pandemian todennäköisyys on lähes 100 prosenttia. Silti useimmat ihmiset ja hallitukset olivat täysin valmistautumattomia sen tapahtuessa.

”Jotkut ihmiset ovat eläneet tarpeeksi kauan kokeakseen useita talouskriisejä. Itse olen kokenut niistä neljä. Silti vain muutama vuosi sitten johtavat taloustieteilijät vakuuttivat meille kaikille, että nollaprosentin korkokausi jatkuisi. En itse uskonut siihen lähitulevaisuudessa, mutta ehkä jotkut teistä uskoivat, koska nämä auktoriteettihenkilöt kertoivat teille niin. Tämä osoittaa, ettemme ole oppineet historiasta”, Siilasmaa toteaa.

Siilasmaa kertoo esimerkkinä tapauksen Kodakista, joka keksi digitaalikameran. Ensimmäisen prototyypin resoluutio oli 100 x 100 pikseliä mustavalkoisena – ei harmaasävyjä, vain mustaa ja valkoista. Kuvien laatu oli siis erittäin heikko, mutta se toimi kuitenkin perustana kehitykselle. Teknologia perustui puolijohteisiin, jotka kehittyvät eksponentiaalisesti Mooren lain mukaisesti. Tämä tapahtui 1970-luvun alussa, joten 1980-luvun alussa kuvanlaatu oli jo huomattavasti parempi.

”Tuolloin olisi voinut kysyä: mitä jos puolijohteet jatkavat kehittymistään samalla tavalla? Olisi voitu päätellä, että jonakin päivänä digitaalikamera olisi paljon parempi kuin filmikamera. Mitä Kodakille tapahtui? Yritys ajautui konkurssiin oman keksintönsä vuoksi. Se ei osannut yhdistää pisteitä, se ei nähnyt näkymätöntä, vaikka se tuijotti suoraan heidän kasvojaan”, Siilasmaa mainitsee.

Bitcoin on toinen esimerkki. Se yllätti kaikki. Siilasmaa muistaa, että hän luki jo 1990-luvulla kirjan Applied Cryptography, jonka kirjoittaja Bruce Schneier kuvasi koodiesimerkkien avulla, miten Bitcoin voisi toimia. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan kiinnittäneet siihen huomiota. Ehkä vain Satoshi Nakamoto kiinnitti, ja yllätti siten koko maailman.

Ketteryyttä voi harjoitella

Siilasmaa kertoo, että kymmenen vuotta sitten meillä oli jo vuosikymmenten ajalta tietoa siitä, miten internet-yhteydet paranevat. ”Olisimme voineet kysyä itseltämme: mitä tapahtuu, jos sama kehitys jatkuu? Ei ollut mitään syytä olettaa, että mikään voima hidastaisi tätä kehitystä. Musiikkia kuunnellaan nykyään suoratoistona. Useimmat katsovat suoratoistopalveluja perinteisen television sijaan. Viestintä tapahtuu pilvipalveluiden kautta, esimerkiksi WhatsAppin avulla. Kaikki nämä muutokset ovat seurausta ennakoitavissa olevasta kehityksestä. Ne, jotka vuonna 2008 kysyivät, mitä tapahtuu, jos tämä suuntaus jatkuu, saattoivat kuvitella pilvipalvelut ja niiden mahdollisuudet. Niistä, jotka näin tekivät, tuli kuuluisia yrittäjiä”, huomauttaa Siilasmaa.

”Miksi emme siis useammin yhdistä pisteitä? Miksi emme näe näkymätöntä? Johtuuko se älyllisestä laiskuudesta? Johtuuko se liiallisista häiriötekijöistä, kuten puhelimen viesteistä ajon aikana? Vai emmekö vain vielä ole keksineet, miten tätä kykyä harjoitetaan?”, Siilasmaa jatkaa.

Tuntemattomiin tuntemattomiin voi valmistautua kehittämällä ketteryyttä – kykyä reagoida nopeasti ja sopeutua. Ketteryys on kuin lihas, jota voi harjoittaa niin itsessään kuin organisaatiossakin. Kun odottamaton tapahtuu, pystyt reagoimaan nopeammin kuin kukaan muu. Tähän on olemassa monia työkaluja: käytä tekoälyä ja muita välineitä, kysy apua, opiskele ja mieti, miten voit harjoittaa kykyäsi ennakoida.

Siilasmaa kertoo esimerkkinä, että kun Jack Nicklaus löi 18. hole in one -lyöntinsä, joku taputti häntä selkään ja sanoi: ”Oletpa onnekas kaveri.” Nicklaus ei pitänyt tästä kommentista. Hän vastasi: ”Se on hassu juttu. Olen huomannut, että mitä enemmän harjoittelen, sitä onnekkaammaksi tulen.” Tämä pätee moniin asioihin.

On olemassa monia trendejä, jotka ovat hyvin luotettavia indikaattoreita siitä, mitä tulee tapahtumaan, ja useimmat meistä jättävät nämä trendit huomiotta. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen on yksi tällainen suuntaus, josta meillä on runsaasti tietoa.

Teknologian merkityksestä

Mikä on teknologian kyky luoda arvoa? Siilasmaa toteaa, että paras tapa arvioida tätä, on tarkastella, miten julkisesti noteerattujen teknologiayhtiöiden arvo on kehittynyt. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näiden yhtiöiden arvo on noussut maailmanlaajuisesti noin neljästä biljoonasta dollarista 19–24 biljoonaan dollariin. Jos sama kehitys jatkuu viimeisen kymmenen vuoden keskimääräisellä nopeudella – vaikka todellinen nopeus olisi hieman laskenut viime vuosina – tämä johtaisi 64 biljoonan dollarin arvonnousuun seuraavien kymmenen vuoden aikana. ”En näe mitään voimaa, joka hidastaisi tätä kehitystä”, hän sanoo.

”Monia mullistavia teknologioita on tullut ihmisten saataville juuri nyt: tekoäly, CRISPR ja kvanttiteknologia – teknologioita, jotka ovat lähellä laajaa käyttökelpoisuutta. Jos tiedät ja uskot, että teknologia tulee luomaan 64 biljoonan dollarin arvosta uutta arvoa seuraavien kymmenen vuoden aikana, sinulla on hallussasi todella hyödyllistä tietoa. Tämä voi vaikuttaa sijoituksiisi, työnhakuusi, näkemyksiisi siitä, miten elämäsi muuttuu, ja siihen, mitä lastesi tulisi opiskella. Pelkästään tämän tietäminen ja uskominen antaa sinulle uuden linssin, jonka kautta tarkastella maailmaa”, Siilasmaa vinkkaa.

Tekoäly on voimakas uusi teknologia. Siilasmaa neuvoo, että jokaisen uuden teknologian kohdalla kannattaa kysyä: Mitkä ovat lyhyen aikavälin lisähyödyt? Miten ne vaikuttavat minuun tai liiketoimintaani? Mitkä ovat keskipitkän aikavälin disruptiiviset vaikutukset ja mitkä ovat pitkän aikavälin spekulatiiviset vaikutukset? Näiden kolmen kysymyksen avulla laajennat näkökulmaasi siitä, millaisia vaikutuksia kyseisellä teknologialla voi olla.

”Muistathan, että suurin virhe, jonka me ihmiset yleensä teemme uusien teknologioiden kohdalla, on se, että kohtelemme niitä kuin sähkömoottoreita höyrykoneiden aikaan. Kun sähkömoottorit tulivat mahdollisiksi, ihmiset vain vaihtoivat höyrymoottorit sähkömoottoreihin muuttamatta mitään muuta prosessia. Tuottavuuden paraneminen jäi tällöin hyvin vähäiseksi. Sähkö kuitenkin mahdollisti koko liiketoimintamallin uudelleensuunnittelun – logistiikan, tuotantomahdollisuudet ja paljon muuta. Tämä on ajattelutapa, joka meidän tulisi ottaa käyttöön myös uusien teknologioiden kanssa – ei pelkästään vaihtaa vanhaa uuteen, vaan miettiä kokonaisvaltaisesti, mitä se mahdollistaa”, huomauttaa Siilasmaa.

Katse tulevaisuuteen

Siilasmaa esittää kysymyksiä tulevaisuudesta. Kaupungistuminen Intiassa on tällä hetkellä noin 20 prosentin tasolla, ja sen ennustetaan nousevan 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Mitä se tulee tarkoittamaan?

Kiinan väestöennuste näyttää, että nykyisestä 1,44 miljardista ihmisestä voi olla jäljellä 700 miljoonaa vuoteen 2100 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Kiinassa tulee olemaan asuntoja ja palveluja kaksinkertaiselle määrälle ihmisiä. Mitä tapahtuu, kun yhteiskunnan koko puolittuu?

Vuonna 2050 puolet maailman vastasyntyneistä syntyy Afrikassa. Millaisia vaikutuksia sillä on meidän kaikkien elämään?

Yli puolet maailman rahankäytöstä tapahtuu yli 50-vuotiaiden toimesta. Tämä on merkittävä muutos verrattuna siihen, miten yritykset ovat aikaisemmin kohdentaneet tarjontansa.

Japanissa noin 40 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita. Vuoteen 2050 mennessä aikuisten vaippojen myynti on monissa maissa ylittänyt vauvavaippojen myynnin. Tämä muutos heijastaa koko yhteiskunnan rakennetta – eikä rajoitu vain vaippoihin.

Amerikkalaisista luokitellaan 42 prosenttia lihaviksi. Tämä määrä on kolminkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana. Tämä on uhka, mutta myös mahdollisuus. Novo Nordisk, Euroopan arvokkain yritys, on kehittänyt diabeteksen hoitoon lääkkeen, joka auttaa myös liikalihavuuteen.

Kaakkois-Aasiassa yli 80 prosentilla nuorista aikuisista on likinäköisyys. Tämä on merkittävä ilmiö.

”Miksi nämä kaikki tiedot ovat tärkeitä? Koska voit tietää paljon enemmän, jos etsit tietoa ja esität oikeita kysymyksiä. Kyse on todennäköisyyksistä – harvoin asioissa on mustavalkoista varmuutta. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä laajemmaksi mahdollisuuksien kirjo kasvaa. Kaikki mahdollinen ei kuitenkaan ole uskottavaa. Jos pystyt rajaamaan ja ymmärtämään, mikä on uskottavaa, voit myös arvioida, mikä on todennäköistä milloinkin. Tämä auttaa sinua tekemään parempia päätöksiä. Voit käyttää teknologiaa apunasi ennakointikyvyn kehittämisessä. Tekoäly voi auttaa sinua tuomaan esiin merkityksellistä tietoa. Mutta muista: nämä datapisteet eivät merkitse mitään, ellet tee niiden pohjalta jotakin”, muistuttaa Siilasmaa lopuksi.

---

Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 3/2025.

Tilaa lehti!