Jensen Hughes – monipuolista kansainvälistä turvallisuussuunnitteluosaamista
Jensen Hughesilla on maailman suurimpana paloturvallisuuden, yritysturvallisuuden ja riskienhallinnan suunnittelutoimistona suomalaista vahvistusta riveissään, sillä entinen L2 Paloturvallisuus Oy on nykyisin osa Jensen Hughesia.
Jensen Hughesin Suomen toimitusjohtajana toimii Samuli Heikkilä. Hänen vastuualueelleen kuuluu Suomen toiminnot sekä kotimaassa että ulkomailla. Heikkilä kuuluu myös Jensen Hughesin Euroopan johtoryhmään. Heikkilä kertoo, että heillä on Suomessa töissä 44 henkilöä, joista noin puolet on töissä Kampin toimistolla. Loput henkilöstöstä jakaantuvat Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun toimistojen kesken.
Heikkilä korostaa myös heidän kansainvälistä puoltaan. ”Osa nykyisistä työntekijöistä tekee ulkomaan projekteja kokoaikaisesti, ja olemme toimineet niin ikään välittäjänä uusille rekrytoinneille. Meillä on myös tällä hetkellä kaksi työntekijää komennuksella ulkomailla, jotka ovat Suomen palkkalistoilla, ja kolmas on lähdössä komennukselle maaliskuun lopulla”, Heikkilä toteaa.
Jensen Hughes onkin markkinoinut Suomessa henkilöstölle myös ulkomaan työtehtäviä. Yrityksessä harkitaan tilanteen mukaan se, palkataanko henkilö Suomeen ja tehdään sisäisillä järjestelyillä siirto vai palkataanko henkilö suoraan ulkomaille.
Jensen Hughesilla on onnistuttu tekemään suunnittelu- ja konsultointipalveluista, suomalaisesta huippuosaamisesta, vientituote, joka on aika harvinaista. ”Viennillä tarkoitan sekä Suomesta käsin tehtyjä ulkomaanprojekteja että komennuksia. Näin voimme tarjota työntekijöille kansainvälisiä urapolkuja, ja usealla suomalaisella työntekijällä onkin Euroopan laajuinen vastuualue tai rooli”, toteaa Heikkilä ylpeänä.
Kansainvälisyys toimii myös toisinpäin, sillä Jensen Hughes on saanut myös ulkomailta tuoreita kokemuksia ja huippuosaamista suomalaisten hankkeiden käyttöön, joten kansainvälisyys on ollut erinomainen asia monelta kantilta katsottuna.
Monipuolisia tehtäviä
Heikkilä toteaa, että ylipäätään paloturvallisuuskonsultointi on aika monisyinen kokonaisuus. Palotekninen suunnittelija kokoaa paloturvallisuuteen liittyvät asiat arkkitehti-, sähkö-, LVI- ja rakennesuunnittelupuolelta yhteen sekä toimii näiden kaikkien konsulttina.
Heikkilä korostaa, että tämän takia asiakkaat monesti haluavat käyttää kyseistä palvelua, vaikka se ei lakisääteinen tehtävä rakennushankkeessa olekaan. Hän toteaa, että tehtävä halutaan antaa jollekin, joka koordinoi kokonaisuutta ja hoitaa dokumentoinnin alusta loppuun aina viranomaisneuvotteluineen.
On tietysti myös asiakkaita, jotka eivät valitse kokonaispalvelua, vaan jonkun yhden pienemmän yksittäisen suunnittelutehtävän. Tällöin riskinä on, että kokonaisuutta ei tule huomioitua riittävässä laajuudessa, vaan keskitytään liiaksi vain siihen yksittäiseen asiaan.
Heikkilä nostaa positiivisena asiana, että osa asiakkaista käyttää paloturvallisuuskonsulttia myös käytön aikana kaikissa pienissä muutoksissa mukana. Tämä on pieni kustannus kokonaiskustannuksissa, ja sillä saadaan varmistettua, että palotekniset asiat pysyvät turvallisena myös muutostöiden yhteydessä.
Paloturvallisuuden ja turvallisuustekniikan suunnittelun yhteistyön tiivistäminen
Heikkilän mielestä paloturvallisuuden ja turvallisuustekniikan suunnittelua tulisi tiivistää keskenään, koska entistä enemmän tehdään integroituja ja kokonaisvaltaisempia järjestelmiä.
Hän toteaa, että paloturvallisuuskonsultti ja turvallisuuskonsultti ovat molemmat vähän sellaisia ulkopuolisia rooleja rakennushankkeessa, jolloin on heidän keskinäisestä aktiivisuudestaan kiinni, kuinka aktiivisesti he ovat yhteydessä hankkeen muihin sidosryhmiin.
Heikkilällä on myös omakohtaista kokemusta tilanteista, joissa hän kommunikoi hankkeen läpi viikoittain turvallisuuskonsultin kanssa, ja sitten on ollut myös hankkeita, joissa hän ei ole edes kuullut turvallisuuskonsultin nimeä ennen tupareita.
Hänen mielestään tämä ei saisi perustua vain oma-aloitteiseen aktiivisuuteen. Tiiviimmälle yhteistyölle olisi siten tarvetta. Heikkilä korostaa, että tämä tulee erityisesti kyseeseen monimutkaisemmissa ja isommissa hankkeissa, kuten teollisuudessa, kauppakeskuksissa, hotelleissa ja sairaaloissa, joissa on havaittu toimivaksi tavaksi konsultin mukanaolo koko hankkeen ajan.
Yhteistyö näkyy parhaiten erilaisissa harjoituksissa ja testauksissa, kuten blackout-testeissä. Heikkilä kertoo, että näissä mukana oleminen on vähän muuttanut konsultin työnkuvaa. Henkilökuntaa on välillä töissä öisinkin, milloin missäkin testailemassa järjestelmiä ja toteuttamassa harjoituksia.
Maailman turvallisuustilanne on siinä mielessä vaikuttanut positiivisesti organisaatioihin, että viime aikoina on tarkasteltu jatkuvuuden hallintaa ja kriittisiä järjestelmiä on ruvettu testaamaan aktiivisemmin kuin aiemmin, samoin kuin suuremmissa julkisissa rakennushankkeissa on mietitty myös kriisiajan käyttöä.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 1/2024.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.