VR – Turvallisuuskulttuuria kehittämässä
VR on jo pitkään kehittänyt turvallisuuttaan systemaattisesti ja huomioinut myös niin sanotut inhimilliset tekijät turvallisuusjohtamisjärjestelmässään.
Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) mukaan turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan sitä, miten ihmiset asenteidensa, arvojensa ja uskomustensa perusteella ymmärtävät turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset, ja mitä he käytännössä tekevät ja päättävät. Hyvälle turvallisuuskulttuurille on ominaista johtajien ja yksilöiden yhteinen sitoutuminen turvalliseen toimimiseen kaikissa tilanteissa, erityisesti silloin kun vastassa on kilpailevia tavoitteita.
Turvallisuuskulttuuriin perehtynyt psykologian tohtori Teemu Reiman teki Traficomille vuonna 2023 julkaistun selvityksen, jonka päätavoitteena oli tuottaa rautatieliikenteen harjoittajille ja rataverkon haltijoille tietoa siitä, miten turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja seuranta voidaan integroida osaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmää.
Tämän selvityksen innoittamana VR halusi tutkia ja selvittää VR-Yhtymän turvallisuuskulttuurin nykytilaa. Tätä pidettiin tärkeänä, koska heidän toimintansa on turvallisuuskriittistä ja VR haluaa olla edelläkävijä turvallisuudessa.
VR on jo pitkään kehittänyt turvallisuuttaan systemaattisesti ja huomioinut myös niin sanotut inhimilliset tekijät turvallisuusjohtamisjärjestelmässään. VR:n riskienhallintajohtaja Anna Melleri toteaa, että VR halusi nyt ottaa seuraavan askeleen turvallisuusmatkallaan ja systematisoida myös turvallisuuskulttuurin seurannan ja kehittämisen. Hän myös toteaa, että VR halusi ulkopuolisen näkemyksen turvallisuuskulttuuriinsa eräänlaisena ”lähtötason mittauksena” ennen kuin turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja seurantaa aloitetaan systemaattisesti.
VR-Yhtymän turvallisuuskulttuurin arviointi julkaistiin keväällä 2024. Arvioinnin toteuttivat Reiman ja Jesse Hakala. VR:n Ruotsin toimintojen osalta tehtiin yhteistyötä ruotsalaisen MTO Säkerhet
-yrityksen kanssa. Nykytilan arvioinnin lisäksi projektin tavoitteena oli luoda VR:lle turvallisuuskulttuurin jatkuvan parantamisen ja systemaattisen seurannan malli.
Turvallisuuskulttuurin arvioinnissa on hyödynnetty eri menetelmiä
Arviointi toteutettiin työpajojen, yksilö- ja ryhmähaastatteluiden sekä henkilöstökyselyn avulla. Työpajoja järjestettiin yhteensä kahdeksan ja niihin osallistui liiketoimintojen johtoryhmien jäseniä, asiantuntijoita sekä henkilöstön edustajia.
Haastatteluissa keskusteltiin yhteensä yli 100 VR:läisen kanssa, jotka edustivat eri yksiköitä, henkilöstöryhmiä ja rooleja. 33 kysymystä sisältävään turvallisuuskulttuurikyselyyn saatiin vastauksia 4 600 VR:läiseltä (54 prosenttia henkilöstöstä), ja näistä lähes 1 000 kirjoitti myös omia näkemyksiään kyselyn avoimeen kysymykseen numeeristen vastausten lisäksi.
Tämä kaikki toteutettiin vuoden 2023 aikana. Vuoden 2024 alussa tulokset käytiin läpi kaikkien liiketoiminta-alueiden johtoryhmissä keskustellen myös keskeisistä toimenpiteistä.
Arvioinnin perusteella turvallisuuskulttuuri on VR:llä viime vuosina parantunut erityisesti Suomen toiminnoissa. Esimerkiksi turvallisuusjohtamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, inhimilliset tekijät otetaan paremmin huomioon, turvavarusteet ovat parantuneet ja moneen yksikköön on onnistuttu luomaan avoimen turvallisuuskulttuurin ilmapiiri.
Kehitettävää kuitenkin myös riittää. Haastateltavat muun muassa totesivat, että suunta on oikea ja että on hyvä, että turvallisuudesta puhutaan enemmän, mutta myös tekoja kaivattiin lisää. Arvioinnissa havaittiin, että tehtävien, paikkakuntien ja liiketoiminta-alueiden välillä oli suuria eroja kulttuurin eri piirteiden suhteen.
Turvallisuuskulttuuriarviointi kannatti tehdä
Mellerin mukaan VR:n turvallisuuskulttuuriarviointi onnistui hyvin. Arviointityö jo itsessään nosti turvallisuuskulttuurin VR:n sisäiseen keskusteluun eri organisaatiotasoille.
Johdon työpajoissa keskusteltiin turvallisuuskulttuurin lisäksi VR:n arvoista, johtamisesta ja turvallisuuden toimintamallien kehitystarpeista, mitä harvemmin näin laajasti saa toteutettua. Tulosten käsittely jokaisessa liiketoiminnan johtoryhmässä oli hedelmällistä ulkopuolisen asiantuntijan johdattelemana.
Asiantuntija auttoi tulosten tulkinnassa ja keskeisten toimenpiteiden ideoinnissa tuoden myös sopivasti hyviä käytäntöjä muista yksiköistä, yrityksistä ja turvallisuuskriittisiltä toimialoilta. Mellerin mukaan yllättävintä oli se, että varsin moni tutkimuksen havainto oli jo sisäisesti tunnistettu, mutta niiden vaikutusta turvallisuuskulttuuriin ei ollut hahmotettu.
Ulkopuolisen näkemyksen etuna oli tulosten objektiivinen tulkinta ja yksikkökohtaisiin havaintoihin pureutuminen sekä yksiköiden keskinäinen vertailu samoilla turvallisuuskulttuurimääritelmillä. Sisäisesti toteutettuna tämä olisi ollut haasteellista.
Jatkuva kehittäminen
VR hyödyntää arvioinnin tuloksia osana liiketoiminta-alueiden kehittämisohjelmia. Melleri kertoo, että arviointi nosti esille tärkeimpiä kehittämisen painopisteitä, joita VR:llä ovat tällä hetkellä muun muassa turvallisuusviestintä, esihenkilöiden turvallisuusjohtamisen ja -osaamisen kehittäminen sekä turvallisuuspalkitsemisen kehittäminen.
Suunnitelmissa on myös, että turvallisuuskulttuurin kehitystä tullaan seuraamaan tiivistetyllä kyselyllä osana vuosittaista henkilöstötutkimusta. Laajemman ulkopuolisen asiantuntijan suorittaman turvallisuuskulttuuriarvioinnin toteutus voisi olla seuraavan kerran mahdollista 4-5 vuoden päästä. Melleri korostaa, että turvallisuuskulttuurin arviointi vaatii organisaation sitoutumista. Onnistuminen edellyttää suunnittelu- ja valmistelutyötä turvallisuuspuolelta, jotta projekti saadaan toteutettua siten, että se tuottaa yritykselle kehittämisen kannalta arvokasta tietoa.
Reiman muistuttaa, että turvallisuuskulttuurin kehittämisen tulee olla ennakoivaa. Turvallisuustaso ei säily, ellei sitä aktiivisesti ylläpidetä ja kehitetä. Organisaatioiden kulttuureilla on taipumus rämettyä, jollei niistä huolehdita. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen tuleekin olla aktiivista toimintaa, jossa ylläpidetään näkemystä nykyisestä kulttuurista samalla kun heikkouksiin pyritään puuttumaan. Yhtä tärkeää on tunnistaa toiminnan vahvuudet ja huolehtia näiden säilymisestä.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 4-5/2024.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.