Tekoälyn ennusteet vuodelle 2025

Dan Karpati käsittelee tekoälyn nopeaa kehitystä ja sen vaikutuksia kyberturvallisuuteen, erityisesti energiankulutukseen, ohjelmistokehitykseen, rikollisten hyödyntämiin uhkiin sekä eettisiin ja sääntelyhaasteisiin.

Tekoälyn nopea kehitys muuttaa merkittävästi kyberturvallisuuden kenttää. Näen useita keskeisiä kehityskulkuja, jotka tulevat vaikuttamaan digitaaliseen maailmaamme.

Tekoälyn käytön lisääntyminen tuo laajoja vaikutuksia muun muassa energiankulutukseen, ohjelmistokehitykseen sekä eettisiin ja oikeudellisiin viitekehyksiin. Lisäksi kyberrikolliset ja valtiolliset toimijat hyödyntävät tekoälyteknologioita uusien ja vaikeasti torjuttavien uhkien luomisessa.

Tekoälyräjähdys

Tekoälyteknologioiden käyttöönotto kiihtyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Esimerkiksi ChatGPT saavutti 100 miljoonan käyttäjän rajan vain 60 päivässä lanseerauksensa jälkeen ja houkuttelee nykyään yli kolme miljardia kuukausittaista käyttäjää.

Tämä räjähdysmäinen kasvu ei rajoitu vain ChatGPT:hen; myös muut tekoälymallit, kuten Claude, Gemini ja Midjourney, ovat saavuttaneet laajaa suosiota. Financial Times -lehden mukaan 92 prosenttia Fortune 500 -yrityksistä oli ottanut käyttöön generatiivista tekoälyä työprosesseissaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Dimension Market Research ennustaa, että laajojen kielimallien (LLM) globaali markkina-arvo nousee 140,8 miljardiin dollariin vuoteen 2033 mennessä.

Tekoälyteknologiat vaativat valtavia määriä laskentatehoa, ja niiden nopea käyttöönotto lisää jo nyt merkittävästi maankäyttöön, veteen ja energiaan kohdistuvaa kuormitusta. Vuonna 2025 tämä tekoälyn aiheuttama rasitus luonnonvaroille tulee näkymään entistä selvemmin.

Energiankulutus ja tehokkuusinnovaatiot

Tekoälyn leviäminen aiheuttaa valtavaa painetta globaalille energiantuotannolle. Tekoälyn toiminnan peruspilareina toimivat datakeskukset lisääntyvät nopeasti. Datakeskukset kuluttavat maata, energiaa ja vettä – kolme jo ennestään niukkaa resurssia, joiden tarve kasvaa tekoälyn myötä.

McKinseyn mukaan datakeskusten määrä kaksinkertaistui vuoden 2015
3 500:sta 7 000:een vuoteen 2024 mennessä. Deloitten ennusteiden mukaan niiden energiankulutus kasvaa 508 TWh:sta vuonna 2024 huimaan 1 580 TWh:iin vuoteen 2034 mennessä – mikä vastaa koko Intian vuotuista energiankulutusta.

Deloitten mukaan nykyinen järjestelmä on nopeasti käymässä kestämättömäksi. Goldman Sachs Research arvioi, että datakeskusten energiantarve kasvaa 160 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja tekoäly tulee edustamaan noin 19 prosenttia datakeskusten energiantarpeesta vuoteen 2028 mennessä.

Tämä ennennäkemätön energiantarve edellyttää siirtymistä kestävämpiin energianlähteisiin sekä innovatiivisia jäähdytysratkaisuja raskaille tekoälykuormille. Vaikka merkittävää kehitystä on jo saavutettu uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä, ydinenergiaa tullaan todennäköisesti hyödyntämään tekoälyyn liittyvän energiankulutuksen kasvun tukemiseksi.

Laskentateknologia itsessään tulee myös tehostumaan sirujen suunnittelun ja työkuormien optimoinnin edistysaskelilla. Esimerkiksi compute-in-memory (CIM) -arkkitehtuuri, joka vähentää energiankulutusta datan siirrossa muistin ja prosessorien välillä, tulee olemaan keskeinen innovaatio. Tällaiset ja muut mullistavat teknologiat auttavat hallitsemaan kasvavia laskentatarpeita entistä energiatehokkaammin.

Vastuullinen tekoäly muuttaa ohjelmistokehitystä

Tekoäly mullistaa ohjelmistokehityksen. Olemme siirtymässä yksinkertaisista koodintäydennystyökaluista, kuten GitHub Copilotista, täysimittaisiin koodinluontialustoihin, kuten CursorAI ja Replit.com. Tämä kehitys lupaa merkittäviä tuottavuushyötyjä, mutta tuo mukanaan myös huomattavia turvallisuusriskejä.

Tekoäly mahdollistaa sen, että kuka tahansa kyberrikollinen voi luoda täysin toimivan haittaohjelman pelkällä yksinkertaisella kehotteella, mikä avaa ovet täysin uudenlaisten kyberuhkien aikakaudelle. Rikollisten kynnys aloittaa toimintansa katoaa, ja kyberrikollisuus muuttuu yhä kehittyneemmäksi ja laajamittaisemmaksi, mikä tekee digitaalisesta maailmastamme huomattavasti turvattomamman.

Tämä uhka vauhdittaa vastuullisen tekoälyn kehittymistä. Vastuullisella tekoälyllä tarkoitetaan käytäntöjä, joissa tekoälytoimittajat rakentavat suojamekanismeja estääkseen laajojen kielimalliensa haitallisen käytön.

Ohjelmistokehittäjien ja kyberturvallisuusyritysten tulisi tehdä yhteistyötä vastuullisen tekoälyn edistämiseksi. Turvallisuusalan toimijat omaavat syvällistä asiantuntemusta hyökkääjien toimintatavoista ja voivat simuloida ja ennakoida uusia hyökkäystekniikoita.

Penetraatiotestaajat, niin kutsutut ”valkohattuhakkerit” ja ”red teamit”, etsivät aktiivisesti ohjelmistojen haavoittuvuuksia ennen kuin hakkerit ehtivät hyödyntää niitä. Uusia vastuullisen tekoälyn kumppanuuksia ohjelmisto- ja kyberturvallisuusyritysten välillä tarvitaan varmistamaan LLM-mallien turvallisuus ja estämään niiden haitallinen käyttö.

Moniagenttiset tekoälyjärjestelmät

Vuonna 2025 moniagenttiset tekoälyjärjestelmät nousevat esiin sekä hyökkäyksissä että puolustuksessa. Tekoälyagentit ovat seuraava kehitysaskel tekoälyavustajista (copiloteista). Ne ovat autonomisia järjestelmiä, jotka tekevät päätöksiä, suorittavat tehtäviä ja vuorovaikuttavat ympäristöjen kanssa usein ihmisen puolesta. Ne toimivat vähäisellä ihmisen ohjauksella ja kommunikoivat muiden tekoälyagenttien, tietokantojen, antureiden, sovellusrajapintojen (API), sovellusten, verkkosivustojen ja sähköpostien kanssa sekä mukautuvat palautteen perusteella.

Hyökkääjät hyödyntävät näitä järjestelmiä koordinoiduissa ja vaikeasti havaittavissa hyökkäyksissä, kun taas puolustajat hyödyntävät niitä uhkien havaitsemiseen, reagointiin ja reaaliaikaiseen yhteistyöhön verkkojen ja laitteiden välillä. Moniagenttiset tekoälyjärjestelmät voivat puolustautua samanaikaisia hyökkäyksiä vastaan työskentelemällä yhdessä ja jakamalla reaaliaikaista uhkatietoa sekä koordinoimalla puolustustoimia tehokkaasti.

Eettiset ja sääntelyyn liittyvät haasteet

Tekoälyn yleistyessä kohtaamme kasvavia eettisiä ja sääntelyyn liittyviä haasteita. Kaksi merkittävää lakia tulee voimaan vuonna 2025. EU:n AI Act astuu voimaan 2. helmikuuta 2025, ja sen lisämääräykset seuraavat 2. elokuuta.

Yhdysvalloissa uuden tekoälysääntelykehyksen odotetaan tulevan voimaan National Defense Authorization Actin (NDAA) ja muiden lakiesitysten kautta, keskeisten määräysten astuessa voimaan vuoden 2025 alussa.

Nämä uudet lait pakottavat yritykset ottamaan tiukemman otteen tekoälysovellustensa hallinnasta. Samalla kehitetään uusia tekoälyn hallinta-alustoja, jotka vahvistavat luottamusta, läpinäkyvyyttä ja eettisiä periaatteita tekoälymalleissa. Vuonna 2025 alakohtaiset tekoälyä koskevat varmennuskehykset lisääntyvät, ja niiden tavoitteena on taata tekoälymallien luotettavuus, puolueettomuus ja turvallisuus.

Yhteenveto

Vuosi 2025 tulee olemaan käänteentekevä tekoälyn ja kyberturvallisuuden kannalta. Vaikka tekoäly tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kehitykselle, se tuo mukanaan merkittäviä haasteita.

Tiivis yhteistyö kaupallisen sektorin, ohjelmisto- ja turvallisuusyritysten sekä hallitusten ja lainvalvontaviranomaisten välillä on välttämätöntä, jotta tämä voimakas ja nopeasti kehittyvä teknologia ei vaaranna digitaalista luottamusta tai fyysistä ympäristöämme.

Kyberturvallisuusammattilaisten on pysyttävä kehityksen kärjessä ja mukautettava strategioitaan hyödyntääkseen tekoälyn mahdollisuudet samalla sen riskejä minimoiden. Tulevaisuus riippuu siitä, kuinka onnistumme navigoimaan tässä monimutkaisessa tekoälyohjatussa toimintaympäristössä.

 

---

Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 1/2025.

Tilaa lehti!