Imatran vesivoimalaitos. SFS standardit kriittinen-infra ja turvallisuus.
Suomen Standardisoimisliitto SFS
Teksti: Janne Kalli ja Jyri Paasonen

Standardien hyödyntäminen direktiivien täytäntöönpanotyössä

SFS/SR 211 – yhteiskunnan turvallisuuden standardointiryhmän tammikuun kokouksen agendalla oli normaaliin tapaan lukuisia äänestyskohteita, kuten eri mailta tulleita työkohdealoitteita uusiksi tulevaisuuden standardeiksi.  

Agendalla oli näiden niin sanottujen juoksevien asioiden lisäksi asiaa Euroopan unionin CER-direktiiviä ja sen kansallista toimeenpanotyötä koskien. Ryhmämme on ollut direktiivistä kiinnostunut, sillä sen artikla 16 linjaa kunkin jäsenmaan velvollisuudeksi hyödyntää direktiivin täytäntöönpanotyössä olennaisia eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja, mikäli ne koetaan hyödyllisiksi. 

Kokouksessa jatkettiin jo aiemmassa aloitettua työtä ja käytiin lävitse kymmenittäin direktiivin tavoitteiden kannalta relevantteja, eli kriittisen infrastruktuurin häiriön- ja kriisinsietokyvyn vahvistamisessa hyödyllisiä, standardeja. Työn tuloksena ryhmässä saavutettiin yhteisymmärrys oleellisista standardeista, joita direktiivin toimeenpanotyössä olisi mielekästä hyödyntää.  

Lista standardeista ei ole pitkä – se sisältää yhteensä 14 standardia. Nämä antavat ohjeita ja vaatimuksia muun muassa jatkuvuudenhallintaan, vaikutusten arviointiin, kriisinhallintaan sekä riskienhallintaan. Lisäksi niissä asetetaan yhteinen terminologia ja periaatteet siitä, mistä kriisinsietokyvyssä ja sen vahvistamisessa on kyse. 

Hyödyllisestä ja relevantista informaatiosta huolimatta kaikki tunnistetut standardit eivät olleet suomalaisia SFS-standardeja, ja tästä syystä ryhmä pyysi SFS:ää käynnistämään aiheesta prosessin, jotta kaikki 14 standardia sisällytettäisiin osaksi suomalaista standardikokoelmaa, eli ne saisivat suomalaisen SFS-standardin aseman.  

SFS-standardiksi vahvistaminen kuvastaa standardin oleellisuutta suomalaisessa toimintaympäristössä. Kaikkia jo olemassa olevia standardeja (maailmanlaajuiset ISO-standardit) ei siis lähtökohtaisesti tule vahvistaa suomalaisiksi SFS-standardeiksi.  

Asia hahmottuu hyvin seuraavan esimerkin kautta. Yhteiskunnan turvallisuuden alaa koskien on laadittu standardit esimerkiksi tsunamien hälytysjärjestelmien vaatimuksille. Nämä ovat hyödyllisiä ja tärkeitä standardeja, mutta eivät relevantteja Suomessa. Tästä syystä näitä standardeja ryhmämme ei ole esittänyt vahvistettavaksi suomalaisiksi SFS-standardeiksi. Thaimaa ja Japani ovat päätyneet toimimaan asiassa toisin.

Voit tutustua standardeihin, jotka ryhmämme on tunnistanut direktiivin tavoitteiden kannalta relevanteiksi, ja esittää SFS-vahvistettavaksi suuntaamalla SFS:n lausuntopyyntöpalveluun. Löydät kohteet hakutoiminnolla hakemalla niiden tunnuksia tai nimiä, jotka ovat seuraavat: 

ISO 22316 Security and resilience – Organizational resilience – Principles and attributes.

ISO 22393 Security and resilience – Community resilience – Guidelines for planning recovery and renewal.

ISO 22396 Security and resilience – Community resilience – Guidelines for information exchange between organizations. 

Lausuntopyyntöpalvelussa voit ilmaista oman kantasi siihen, onko standardien sisältö kannatettavaa ja tulisiko standardi vahvistaa suomalaiseksi standardiksi.  

 


Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 1/2024.

Tilaa lehti! 


 

Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.

Tilaa uutiskirje