PFAS-yhdisteiden riskeistä ja haasteista palontorjunnassa
PFAS-yhdisteiden eli niin sanottujen ikuisuuskemikaalien käyttöä ollaan rajoittamassa niiden haitallisten ympäristö- ja terveysvaikutusten vuoksi.
PFAS-yhdisteet ovat perfluorattuja alkyyliyhdisteitä. Ne ovat hiilivetyketjuja, joissa osa vetyatomeista tai kaikki niistä on korvattu fluorilla. PFAS-yhdisteitä on olemassa paljon: niihin luetaan muun muassa perfluorioktaanisulfonihappo (PFOS), perfluorioktaanihappo (PFOA), perfluorinonaanihappo (PFNA) ja perfluoriheksaanisulfonihappo (PFHxS).
Kyseisiä yhdisteitä kehitettiin ensimmäisen kerran 1940-luvulla, ja niitä käytetään niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi monissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa, sisustustekstiileissä, pinnoitetuissa paistinpannuissa, vettähylkivissä teknisissä vaatteissa ja suksivoiteissa. Niitä käytetään myös esimerkiksi sammutusvaahdoissa ja hyönteismyrkyissä.
Vaarallisiksi katsottujen PFAS-yhdisteiden käyttöä on yritetty rajoittaa. Esimerkiksi PFOS:n käytölle 2000-luvun alussa asetettujen käyttörajoitusten jälkeen se korvattiin turvallisiksi ajatelluilla muilla PFAS-yhdisteillä. Ainakin osa näistä muista yhdisteistä on todettu haitallisiksi sekä ympäristölle että ihmisille. Niiden kaikkia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan täysin vielä tunneta.
Euroopan unionissa on nyt havahduttu todenteolla PFAS-yhdisteiden haitallisuuteen, ja niiden valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöä ollaan laajasti rajoittamassa.
Vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin
Koska PFAS-yhdisteitä käytetään yhteiskunnassamme paljon, leviävät ne myös ympäristöön. Niitä esiintyy Suomessa yleisesti kaikkialla ja ympäri maailmaa.
PFAS-yhdisteet hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti. Ei siis ihme, että niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi.
PFAS-yhdisteiden hitaan hajoamisen vuoksi ne kertyvät ympäristöön. Tämä on aiheuttanut ja aiheuttaa huomattavia haittoja, kuten maaperän ja pohja- ja juomavesien saastumista. Ne kertyvät myös eliöihin.
Ympäristön saastuttamisen lisäksi PFAS-yhdisteet aiheuttavat haittoja ihmisille. Yhdisteet kertyvät elimistössä veren proteiineihin, munuaisiin ja maksaan, ja niille altistutaan pääasiassa ravinnon kautta, mutta myös kulutustuotteiden ja ympäristön kautta.
Yhdisteet ovat vaarallisia erityisesti siksi, että ne ovat hajuttomia, mauttomia ja värittömiä, joten niitä on mahdotonta havaita, kun ne jo valahtavat kurkusta alas.
Haasteena palontorjunnassa
Tutkimuksissa on havaittu kohonneita PFAS-pitoisuuksia muun muassa paloharjoittelualueiden pohjavesissä. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, koska monet perinteiset vaahtosammuttimet ja sammutusnesteet sisältävät PFAS-yhdisteitä. Niitä käytetään siten myös tulipalojen sammutukseen. PFAS-yhdisteiden käyttö onkin yleistä palontorjunnassa.
Palontorjunnan parissa työskentelevät henkilöt altistuvatkin helposti PFAS-yhdisteille. Myös ympäristölle aiheutuu tulipalojen sammutuksesta vakavaa haittaa, koska ne ovat erittäin vaikeasti hajoavia.
PFAS-yhdisteitä käytetään palontorjunnassa paremman sammutustehon saavuttamiseksi. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on kuitenkin ehdottanut vakavien haittojen torjumiseksi kaikkien PFAS-yhdisteiden kieltoa sammutusvaahdoissa. Markkinoille tuleekin koko ajan lisää PFAS-yhdisteistä vapaita, tehokkaita sammuttimia.
Kaikki perinteiset vaahtosammuttimet tai sammutusnesteet, joissa on AB-luokitus, sisältävät PFAS-yhdisteitä, jollei toisin ole mainittu. Yhdisteet antavat AB-luokan vaahtosammuttimelle B-teholuokan. A-teholuokan sammutin on tarkoitettu kiinteille, tavallisesti orgaanisille aineille, joiden palamisen yhteydessä muodostuu hehkuva hiillos, kuten puulle, paperille, tekstiileille ja hiilelle, kun taas B-teholuokan sammutin on tarkoitettu nesteiden tai nestemäisten aineiden, kuten bensiinin, öljyn, steariinin ja lakkojen sammuttamiseen.
Kun PFAS-yhdisteet jätetään pois sammuttimista, vaikuttaa se sammuttimen teholuokkaan ja soveltumiseen palavien nesteiden paloihin. PFAS-yhdisteitä koskevilla rajoituksilla tulisi olemaan suuri vaikutus vaahtosammuttimien korkeimpiin B-teholuokkiin. PFAS-yhdisteistä vapaissa sammuttimissa tuleekin vaihtoehtoina olemaan sammuttimet, joissa on hyvä A-teholuokka ja matalampi B-teholuokka, tai toisin päin. Tämän takia
sammuttimia hankkiessa tulee miettiä nykyistä tarkemmin, minkälaisten palojen sammuttamiseen sitä tarvitaan.
Uusi vihreä sammutinvalikoima
Vaikka lainsäädäntö ei ole vielä astunut voimaan, on jo olemassa PFAS-vapaita sammuttimia. Esimerkiksi GPBM Nordicin Juha Mäkinen toteaa, että yritys haluaa kuulua siihen joukkoon, joka vie vihreää kehitystä eteenpäin ja koko toimialaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
GPBM Nordic onkin päättänyt luopua kaikista PFAS:ia sisältävistä sammutusaineista korvatakseen ne 100-prosenttisesti PFAS-vapaalla ja vihreällä valikoimalla. Yritys on liittynyt ChemSecin aloitteeseen ”Ei PFAS:lle” ja toivoo, että useat alan yritykset päättävät seurata heidän esimerkkiään.
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 4-5/2024.
Pysy ajan tasalla turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.