Järjestäytynyt rikollisuus yritystoiminnassa

Verohallinto selvitti järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä suomalaiseen yritysmaailmaan, erityisesti harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi vuoden 2024 lopussa selvityksen, jossa tutkittiin järjestäytynyttä rikollisuutta suomalaisessa yrityskentässä. Suomessa järjestäytyneen rikollisuuden ilmenemismuodot ovat perinteisesti liittyneet moottoripyöräjengeihin, mutta nykyään ilmenemismuodot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet koskemaan myös esimerkiksi yritysmaailmassa tapahtuvaa talousrikollisuutta.

Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta.

Määritelmä sisältää viisi ehtoa järjestäytyneelle rikollisryhmälle: jäsenten lukumäärä, ajallinen kesto, organisoitunut rakenne, rikosten tekeminen yhdessä ja rikosten vakavuus.

Selvityksestä

Selvityksessä tutkittiin järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä yritystoimintaan, jonka kautta rikollisuus hyödyntää laillisia rakenteita muun muassa rahanpesuun ja harmaan talouden ylläpitoon. Ennen selvitystä ei ollut olemassa tarkkaa kuvaa siitä, kuinka laajasti järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiot hyödyntävät yrityksiä ja minkälaisia järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevat yritykset ovat.

Selvityksessä tutkittiin järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevien henkilöiden Verohallinnon rekistereissä olevia toimivia yrityksiä. Yrityksistä tutkittiin esimerkiksi kyseisten henkilöiden yritysten liiketoiminnan laajuutta, velvoitteiden hoitoa ja taloutta.

Selvitys perustui Keskusrikospoliisin tuottamaan tiedusteluaineistoon, joka sisälsi tiedot 1 872 henkilöstä, joilla on havaittu kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja jotka toimivat yritysten vastuuhenkilöinä. Näillä henkilöillä oli vuosina 2020–2022 nimenkirjoitusoikeudellinen vastuuasema suomalaisessa yrityksessä. Tällaisia yrityksiä oli aineistossa yhteensä 2 407, joista 2 000 oli aktiivisia vuonna 2022.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kuvailevia menetelmiä, esimerkiksi esittämällä tulosten keskiarvoja ja osuuksia taulukoiden avulla. Kuvailevien tilastollisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin ennustavan analytiikan sekä kausaali-mallinnuksen menetelmiä.

Keskeisiä tuloksia

Yritykset, joiden vastuuhenkilöllä on havaittu kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen, keskittyvät pääosin Uudellemaalle ja toimivat erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla sekä autokaupan alalla. Rakennus- ja kiinteistöalat ovat perinteisiä harmaan talouden toimialoja, joilla on paljon alihankintaa ja pimeää työvoimaa. Autokaupan puolella on usein kyse rahanpesusta ja petoksista, kuten arvonlisäverokikkailusta.

Nämä yritykset ovat usein pieniä ja uudehkoja. Niiden kannattavuus ja maksuvalmius ovat merkittävästi alhaisempia kuin muilla yrityksillä. Niillä on myös huomattavasti enemmän vero- ja ulosottovelkaa sekä ilmoituspuutteita kuin muilla yrityksillä. Lisäksi näissä yrityksissä toimivat järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneet henkilöt ovat nuorempia kuin henkilöt muissa yrityksissä.

Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevat yritykset eivät ole laajasti kytkeytyneet toisiinsa yhteisten vastuuhenkilöiden kautta. Näillä yrityksillä on kuitenkin useammin kytkös ulkomaankauppaan kuin muilla yrityksillä. Niissä kansainväliset Euroopan sisäiset ostot painottuvat enemmän palveluihin kuin muissa yrityksissä, mikä voi viitata mahdollisiin arvonlisäveropetoksiin, koska olemattomia palveluja on paljon helpompaa väärentää kuin tavaroita.

Selvityksen kohteena olleiden yritysten aiheuttaman vuosittaisen verovajeen arvioitiin olevan noin 65 miljoonaa euroa, joista 25 miljoonaa euroa on havaittu verotarkastuksissa ja 40 miljoonaa euroa jää niin sanotusti piiloon.

Verrattaessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä olevien yritysten liikevaihtoa esimerkiksi Ruotsin vastaavaan voidaan havaita, että se on huomattavasti alhaisempi. Suomessa liikevaihto oli vuonna 2022 kaikkiaan noin 1,5 miljardia euroa, kun taas Ruotsissa se oli 10–15 miljardia euroa.

Merkittävä vaikutus yrityskenttään

Järjestäytyneellä rikollisuudella on moninaiset vaikutukset suomalaiseen yrityskenttään. Yritykset, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, heikentävät markkinoiden luotettavuutta ja aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa yhteiskunnalle, sillä niiden aiheuttama lasku yhteiskunnalle on niiden määrään nähden huomattava.

Nämä yritykset eroavat sen verran paljon muista yrityksistä, että ne voidaan melko hyvin tunnistaa kone­oppimismallilla niiden verotustietojen avulla.

Selvityksessä on todettu, että suomalaisella järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä ja että järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa ei voida jättää näitä yrityksiä huomioimatta.

---

Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 1/2025.

Tilaa lehti!