Valtakunnallinen sopimuspalokuntaviikko 31.8.–8.9.2024 ”Vapaapalokunta on matalan kynnyksen paikka – kaikkien ei tarvitse ryhtyä savusukeltajiksi”

Antti Peräkylä on pienestä asti halunnut palomieheksi ja toteuttaa nyt tavoitettaan Jokelan VPK:n nuoriso-osastolla. Harri Vänskä aloitti VPK-harrastuksen aikuisiällä ilman aiempaa taustaa, ja reilun puolen vuoden jälkeen hän toimi jo hälytysosastolla. Elinvoimaiset sopimuspalokunnat ovat tärkeitä lähialueiden turvallisuudelle, mutta myös koko Suomen pelastustoimelle. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on palokuntasopimus kolmenkymmenen sopimuspalokunnan kanssa.

Antti Peräkylä innostui palokuntaharrastuksesta heti ensimmäisissä harjoituksissa viitisen vuotta sitten.

”Kaadettiin rasvapaloon vettä niin että roiskahti. Se oli aika siisti juttu!”

Nurmijärveläisnuori on pikkupojasta asti halunnut palomieheksi. Unelma otti tuulta alleen, kun hän täytti 10 ja pääsi aloittamaan Jokelan vapaapalokunnan nuoriso-osastolla. Jokelan VPK:n nuoriso-osaston harjoitukset on jaettu kahteen ryhmään, maanantaisin harjoittelevat vanhemmat junnut ja tiistaisin nuoremmat kymmenvuotiaasta eteenpäin.

”Nuoriso-osaston porukka on sen verran iso, että heidän harjoituksensa on jaettu ikäryhmien mukaan”, kertoo hälytysosastolla toimiva Harri Vänskä. Hänen VPK-taustansa on täysin toinen kuin Peräkylällä.

Vänskä asuu lähellä paloasemaa, ja hänellä oli koiralenkeillä usein tapana kulkea paloaseman ohi. Hän seurasi mielenkiinnolla näkemiään harjoituksia ja pari vuotta sitten päätti ottaa yhteyttä ja lähteä tutustumaan toimintaan.

Pelastuslaitoksella on sopimus alueen vapaahtoisten palokuntien kanssa

Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Keski-Uudenmaan pelastustoiminnan järjestelmää. Palokuntasopimus on tehty 28 vapaaehtoisesti toimivan palokunnan sekä 2 tehdaspalokunnan kanssa. Sopimuspalokunnat ovat vuosittain mukana noin 500 tehtävässä, kun pelastustehtäviä yhteensä on keskimäärin 8 000. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa on yhteensä kuutisen sataa jäsentä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vantaa.

Sopimuspalokuntien kanssa on sovittu tavoiteajat, joissa niiden tulisi hälytyksen tekemisen jälkeen olla paikalla. Ajat vaihtelevat 10 minuutista puoleen tuntiin, riippuen kellonajasta ja aseman sijainnista. Jokelassa tavoiteaika on arkisin kello 10 ja 16 välillä 20 minuuttia ja muina aikoina 10 minuuttia. Vänskä kertoo, että Jokelassa ollaan yleensä paikalla reilusti tavoiteaikaa nopeammin, ja hälytyksille on myös löytynyt aina hyvin porukkaa.

Hälytyksen tullessa vapaaehtoinen palokuntalainen saattaa olla missä tahansa: töissä, kotona, mökillä, kaupungilla tai lomamatkalla. Jokelassa hälytysosastolaiset saavat puhelimeensa tiedon, ja hälytykselle lähtevä ryhmä koordinoidaan kasaan WhatsAppissa. Harri Vänskä asuu viiden minuutin matkan päässä asemasta, joten jos hän on kotona ja pystyy tilanteesta irtautumaan, pääsee hän nopeasti paikalle.

Sopimuspalokunnilla on myös tärkeä rooli pelastustoimen turvallisuusviestinnässä sekä julkisuustyössä. Esimerkiksi Päivä Paloasemalla -tapahtumat ovat vapaapalokuntien järjestämiä. Monen ammattipelastajan ura on saanut alkunsa VPK:sta, ja parasta aikaakin nuoriso-osastoilla kasvaa uusia pelastajanalkuja. Antti Peräkylän sävelet ovat selvät tulevaisuuden kannalta:

”Kun latu aukeaa, niin siirryn hälytysosastoon ja 18 vuotta täytettyäni miehistöön. Armeijan jälkeen haen pelastusopistoon”.

Peräkylän ryhmästä löytyy muitakin palomiehen urasta kiinnostuneita, mikä kuulostaa valtakunnallisen pelastajapulan kannalta lohdulliselta.

Kaverit ovat tärkeä osa toimintaa

Jokelan VPK:n nuoriso-osaston harjoitukset ovat laajoja ja monipuolisia, Peräkylä kertoo. Palokuntatoimintaa harjoitellaan simulaatioharjoituksilla.

”Meille annetaan kohdepaikka, jonne tehdään perusselvitys. Sitten jälkeen kerätään letkut pois ja saadaan palaute”, Peräkylä kertoo.

Ensiapu-, alkusammutus- ja solmujentekotaidot ovat harrastuksen myötä karttuneet. Pelastusharjoitusten vastapainoksi nuoriso-osastolla touhutaan myös ihan muuta – välillä on käyty Superparkissa tai vietetty leffailtaa.

Leirit ovat tärkeä osa nuoriso-osaston toimintaa. Peräkyläkin on ehtinyt käydä jo useammalla viikonloppuleirillä sekä pidemmillä suurleireillä, johon osallistujia tulee ulkomailtakin.

”Leirillä suoritetaan tasokoulutuksia ja saa paljon uusia kavereita.” Peräkylä kertoo. Kavereiden kanssa yhdessä tekeminen onkin iso osa harrastuksen viehätystä.

Lähitulevaisuudelta Peräkylä odottaa Kellokosken VPK:n nuoriso-osaston kanssa järjestettävää yhteisharjoitusta, jossa yövytään Kellokosken paloasemalla. Harjoituksessa simuloidaan tositilannetta, kun hälytys voi osua mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Auttamisen halu motivoi

Harri Vänskä aloitti VPK-harrastuksen kaksi vuotta sitten käymällä hälytysosaston viikkoharjoituksissa. Päästäkseen mukaan hälytystehtäville pitää suorittaa pelastustoiminnan peruskurssi. Sen Vänskä teki puoli vuotta harrastuksen aloittamisen jälkeen. Uudenmaan pelastusliitto järjestää sekä peruskursseja että myös jatkokursseja, joilla Vänskä on käynyt ahkerasti. Harrastuksessa motivoikin jatkuva uuden oppiminen sekä vapaus harrastaa omalla tavallaan.

”Joitakin saattaa mietityttää harrastuksen sitovuus. Kaikilta ei kuitenkaan edellytetä samaa tasoa, vaan jokainen saa osallistua harrastukseen omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla”, Vänskä kuvailee.

Hänen mielestään harrastus on myös hyvä syy pitää kunnostaan huolta. Kannustetta tuo lisäksi porukan hieno yhteishenki ja se, että voi tehdä jotain hyvää muiden puolesta.

”Pelastamisen tahto on hyvä inspiraatio”, Peräkylä lisää.

Vänskä haluaa kannustaa erityisesti vähän varttuneempaakin porukkaa mukaan vapaapalokuntiin. Harrastuksen voi hyvin aloittaa esimerkiksi tilanteessa, kun lapset ovat jo vähän isompia, ja omaa aikaa on käytettävissä enemmän.

”Tämä on pienen kynnyksen paikka – ei tarvitse olla huippukunnossa, eikä kaikista odoteta savusukeltajia”.

Kaikille löytyy Vänskän mukaan vapaapalokunnista tekemistä, ja osastoja löytyy myös veteraaneille sekä tukitoiminnoille muonituksineen ja varankeruineen.

Ensimmäisestä isosta tehtävästä jäi hyvä muisto

Harri Vänskän mieleenpainuvin hälytystehtävä on ollut iso rakennuspalo, minne Jokelan VPK saapui ensimmäisenä. Sataneliöinen varastorakennus oli jo täyden palon vaiheessa, ja vieressä olleen saunarakennuksenkin kylki oli ehtinyt syttyä. Lisäksi maasto paloi ympäriltä. Jokelalaiset alkoivat heti sammuttaa maastoa, jottei palo päässyt leviämään. Lisäyksiköt saatiin onneksi nopeasti paikalle.

Vänskä kertoo, että niin tässä kuin muissakin keikoissa tilanteet käydään aina porukalla rakentavassa hengessä läpi jälkikäteen.

”On hyvä, että pohditaan yhdessä, mikä meni hyvin, ja onko mahdollisia kehityskohtia tulevaisuutta ajatellen”, Vänskä summaa.

Teemaviikko tarjoaa tilaisuuden tutustua palokuntien toimintaan

Valtakunnallista Sopimuspalokuntaviikkoa vietetään 31.8.–8.9.2024. Viikon aikana palokunnat esittelevät toimintaansa ja rekrytoivat uusia jäseniä.

Sopimuspalokuntiin tarvitaan lisää jäseniä, jotta vapaaehtoisten palokuntien elinvoimaisuus sekä koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata. Suomessa on yhteensä noin 700 sopimuspalokuntaa. Niiden hälytysosastojen noin 15 000 jäsentä osallistuu vuosittain lähes puoleen kaikista hälytystehtävistä. Harvemmin asutuilla seuduilla sopimuspalokuntalaiset ovat mukana jopa 90 prosentissa tehtävistä.

Palokunnat esittelevät Sopimuspalokuntaviikon aikana toimintaansa avoimissa viikkoharjoituksissa tai rekrytointitapahtumissa. Sosiaalisessa mediassa viikon tapahtumia voi seurata aihetunnisteella #sopimuspalokuntaviikko.

Sopimuspalokuntaviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Lisätiedot sekä viikon aikana järjestettävät paikalliset tapahtumat löytyvät Palokuntaan.fi -verkkosivustolta.

Keski-Uudenmaan alueen sopimuspalokuntien yhteystiedot löytyvät Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Kuvassa on Antti Peräkylä ja Harri Vänskä.