Suomi drooniaikakauden kynnyksellä – uhka, mahdollisuus ja vastuu
Droonit ovat siirtymässä uuteen aikakauteen. Se, mikä vielä kymmenen vuotta sitten oli teknologinen kuriositeetti tai harrastajien lelu, on nyt noussut maailmanpolitiikan ja turvallisuuden eturintamaan.
Ukrainassa droonit ovat muuttaneet sodankäynnin luonteen. Niillä tiedustellaan, isketään ja harhautetaan – ja arviolta jopa 80 prosenttia sodan tappioista syntyy droonien kautta. Halvat ja ketterät lennokit haastavat perinteisen asejärjestelmäajattelun ja pakottavat armeijat uudistumaan. Samalla pitkän kantaman droonit iskevät kohteisiin kaukana rintamalinjojen takana.
Droonien kehitys ei kuitenkaan pysähdy tähän. Seuraava askel on tekoälyn ohjaamat drooniparvet, jotka tulevat muuttamaan paitsi sodankäyntiä myös koko yhteiskunnan käsitystä ilmatilasta ja turvallisuudesta.
Tulevaisuuden drooniparvet ovat kuin eläviä organismeja: kymmeniä tai satoja lennokkeja, jotka kommunikoivat keskenään, tekevät päätöksiä itsenäisesti ja suorittavat tehtävänsä ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta. Tekoäly antaa niille kyvyn oppia ja sopeutua tilanteeseen lennossa. Yksi drooni voi havaita maalin, toinen tunnistaa sen, kolmas suorittaa iskun – kaikki sekunnin murto-osassa. Kun parvi toimii yhdessä, sen torjuminen perinteisin keinoin on lähes mahdotonta.
Tämä on droonisodankäynnin uusi todellisuus, jota Yhdysvallat, Kiina, Israel ja Ukraina kehittävät kiivaasti. On todennäköistä, että jo lähivuosina tekoälyohjatut drooniparvet ratkaisevat taisteluja, ja yhtä todennäköistä on, että niihin joudutaan kehittämään parvia vastaan taistelevia vastaparvia. Sota muuttuu ohjelmistojen ja algoritmien väliseksi kamppailuksi.
Mutta droonien vallankumous ei rajoitu taistelukentille. Se ulottuu arkeen, talouteen ja infrastruktuuriin. Suomessa droonit tarkastavat jo sähkölinjoja, kartoittavat metsiä, valvovat rajoja ja kuljettavat laboratorionäytteitä. Pelastuslaitokset hyödyntävät niitä metsäpaloissa ja etsintätehtävissä, ja pian ne voivat kuljettaa lääkkeitä saaristoon tai defibrillaattoreita onnettomuuspaikalle ennen ambulanssia.
Kun droonit oppivat lentämään näköyhteyden ulkopuolella ja koordinoimaan liikkumisensa tekoälyn avulla, syntyy kokonaan uusi ilmailun aikakausi – miehittämätön, älykäs ja jatkuvasti verkottunut. Tämä avaa Suomelle valtavia mahdollisuuksia: droonit voivat toimia sekä turvallisuuden vahvistajina että uuden teollisen kasvun moottorina.
Tekoälyn merkitys droonien kehityksessä on ratkaiseva. Se mahdollistaa autonomisen lentämisen, kohteiden tunnistamisen, energiatehokkaan reitinsuunnittelun ja päätöksenteon sekunnin sadasosissa. Mutta tekoäly tuo mukanaan myös vaikeita kysymyksiä: Kuka kantaa vastuun, jos tekoälyohjattu drooni tekee virheen? Entä jos se joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi ja kääntyy käyttäjäänsä vastaan?
Kansainväliset sopimukset ja eettiset normit laahaavat vielä perässä, vaikka teknologia menee eteenpäin hurjaa vauhtia. On varmaa, että tekoälyyn perustuvat droonit tulevat muuttamaan käsitystä sodasta ja rauhasta sekä siitä, kuinka paljon päätöksenteosta uskalletaan siirtää koneille.
Suomen näkökulmasta droonien kehitys on sekä mahdollisuus että pakko. Itärajan yli tulevat luvattomat lennokit, GPS-häirintä ja arvaamattomat hybriditoimet osoittavat, että drooneista on tullut osa nykypäivän uhkaympäristöä. Euroopassa puhutaan droonimuurista, joka suojaisi unionin ulkorajoja. Suomella on vahvaa teknologiaosaamista ja yrityksiä, jotka pystyvät kehittämään droonien havaitsemis- ja torjuntajärjestelmiä.
On kuitenkin selvää, että täydellistä suojaa ei ole. Droonit ovat liian pieniä, halpoja ja monimuotoisia torjuttaviksi perinteisillä menetelmillä. Siksi tärkein suoja on jatkuva valppaus, teknologinen etumatka ja kyky reagoida nopeasti.
Tulevaisuudessa droonit tulevat toimimaan kaikkialla eli taivaalla, merellä ja maalla. Ne valvovat, korjaavat, kuljettavat ja suojaavat. Samalla ne voivat uhata, sabotoida ja lamauttaa. Droonien aikakausi ei ole vain uuden laitteen tuloa, vaan uuden turvallisuusparadigman synty. Valtiot, jotka ymmärtävät tämän ajoissa, määrittävät myös tulevaisuuden pelisäännöt. Suomelle tämä tarkoittaa rohkeutta investoida tutkimukseen, tekoälyyn ja drooniekosysteemiin, mutta myös viisautta rakentaa eettiset ja turvalliset rajat niiden käytölle.
Droonien tulevaisuutta ei voi pysäyttää, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa. Niiden avulla voidaan rakentaa yhteiskuntaa, joka on valppaampi, nopeampi ja kestävämpi, tai maailma, jossa taivas täyttyy itsenäisesti päätöksiä tekevistä aseista. Valinta on meidän. Droonit eivät ole vain teknologiaa, vaan symboli siitä, mihin suuntaan ihmiskunta haluaa lentää.
Teksti: Jarno Limnell
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 6/2025.