Turvallisuus on liikkuvan tivolin tärkein lähtökohta

Tivoli Sariolan kiertue alkaa vuosittain huhtikuun puolivälissä ja päättyy syys–lokakuun vaihteessa. Sinä aikana tivoli käy noin kymmenellä vierailupaikalla.

Viestintäpäällikkö Tinna Kontinen toteaa liikkuvan tivolin toiminnan eroavan kiinteistä huvipuistoista siinä, että koko tivoli rakennetaan ja puretaan jokaisella vierailupaikkakunnalla uudelleen.

”Laitteiden jatkuva purkaminen ja kasaaminen mahdollistaa samalla kätevästi niiden rakenteiden säännöllisen seurannan ja tarkastamisen. Purku- ja kasausvaiheessa moniin rakenteisiin päästään käsiksi suoraan, mikä helpottaa kunnon arviointia”, Kontinen toteaa.

Käytössä on myös kattava tarkastusjärjestelmä. Siihen kuuluvat vuosi-, kuukausi-, viikko- ja päivittäistarkastukset sekä tarvittaessa erilliset huoltotoimenpiteet. ”Laitteiden tarkastuksiin liittyvä dokumentaatio on siirtynyt lähes kokonaan sähköiseen järjestelmään, josta löytyvät ajantasaiset tarkastuslistat ja turvallisuusasiakirjat”, Kontinen kertoo.

Liikenneturvallisuus on liikkuvissa tivoleissa erityisen tärkeässä roolissa. Tivoli Sariolalla on käytössään noin 50 erilaista kuljetusyhdistelmää, kuten puoli- ja täysperävaunuyhdistelmiä, lavetteja, pakettiautoja, asuntovaunuja ja asuntorekkoja. Niiden mukana kulkevat huvilaitteet, pelit, myyntipisteet sekä tivolilaisten kodit ja sosiaalitilat. Jokaisen vierailupaikan liikennejärjestelyt suunnitellaan huolellisesti etukäteen.

”Kentälle saapumista varten määritellään turvalliset ajolinjat, varmistetaan pelastusteiden toimivuus sekä huolehditaan siitä, että alue on vapaa muusta kalustosta ennen muuton alkamista. Erityisesti pienillä kentillä kuljetusten aikataulutus on tärkeää, sillä raskaille yhdistelmille ei ole rajattomasti tilaa”, Kontinen sanoo.

Tivoli Sariolan muutot tehdään aina päiväsaikaan. Kuljetukset toteutetaan pienissä ryhmissä. Näin kuljettajat voivat tarvittaessa auttaa toisiaan tien päällä ja samalla huomioida muun liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden. Tavallisesti lähes koko henkilöstö ja kalusto siirtyvät uudelle paikkakunnalle saman päivän aikana.

”Yksi tai kaksi kuljettajaa saapuu usein kohteeseen hieman etukäteen valmistelemaan aluetta. Kasaus ja kaluston sijoittelu aloitetaan heti paikkakunnalle saavuttaessa, lukuun ottamatta kuljettajia, jotka pitävät lepoaikansa ajon jälkeen”, Kontinen toteaa.

Tivoli Sariolan kuljetettavan kaluston määrä vaihtelee sen mukaan, mitä laitteita kullakin paikkakunnalla tarvitaan. Toisinaan kalustoa haetaan myös varikolta kesken kiertueen,

Tivolialue suunnitellaan turvallisuuden näkökulmasta

Tivoli Sariolan aukioloajat vaihtelevat viikonpäivän mukaan. Arkisin tivoli on avoinna iltaisin, ja viikonloppuisin asiakkaita palvellaan yleensä kello 12–18 tai 12–20. Pidemmillä vierailuilla tivoli on usein alkuviikosta suljettuna.
Asiakasvirrat ovat muuttuneet vuosien mittaan. Aiemmin suurin ruuhka muodostui heti porttien avauduttua. Nykyisin kävijämäärät jakautuvat tasaisemmin usean tunnin ajalle.

”Päivisin tivolissa vierailee erityisesti lapsiperheitä, nuorisoryhmiä sekä useamman sukupolven seurueita. Illan viimeiset tunnit painottuvat nuoriin kävijöihin. Ikäjakauma vaihtelee sylivauvoista eläkeläisiin. Alueella nähdään usein myös koiria”, Kontinen kertoo.

Tivolialue suunnitellaan jokaisella paikkakunnalla asiakasvirtojen ja turvallisuuden näkökulmasta. Laitteiden sijoittelulla, kulkuväylillä, opasteilla, aidoilla ja kenttäkuulutuksilla voidaan ohjata ihmisten liikkumista tehokkaasti.

”Henkilöstön aktiivinen läsnäolo on kuitenkin edelleen keskeisessä roolissa. Työntekijät seuraavat jatkuvasti alueen tilannetta, ohjaavat jonoja ja varmistavat, että pelastustiet sekä kulkureitit pysyvät esteettöminä. Järjestyksenvalvonta mitoitetaan kävijämäärien mukaan”, Kontinen toteaa.

Kaikilla työntekijöillä on vähintään hätäensiapukoulutus, järjestyksenvalvojilla lisäksi oman alansa virallinen koulutus. Koko henkilöstö on saanut koulutuksen myös alkusammutukseen.

”Käytännössä suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät harvoin järjestyshäiriöihin. Ennemmin haasteita tuovat esimerkiksi helteiden aiheuttama nestehukka, pyörtymiset tai auringonpistokset. Lisäksi työntekijät on koulutettu tunnistamaan esimerkiksi laitteista kuuluvat poikkeavat äänet. Tarvittaessa tieto välittyy nopeasti oikeille henkilöille”, Kontinen sanoo.

Turvallisuusosaamista ylläpidetään säännöllisellä koulutuksella. Myös kausityöntekijät perehdytetään huolellisesti turvallisuusohjeisiin. Kontinen muistuttaa, että varsinaisten koulutuspäivien lisäksi oppiminen tapahtuu päivittäisessä käytännön työssä.

Tivolin turvallisuusvastuut on määritelty selkeästi. Laitteiden turvallisuudesta vastaavat ennen kaikkea tekninen päällikkö, tiiminvetäjät ja laitteiden pyörittäjät. Myös asiakkailla on oma tärkeä roolinsa turvallisuuden toteutumisessa. Koko tivolin turvallisuudesta vastaa viime kädessä toimitusjohtaja.

”Mahdollisissa poikkeustilanteissa tekninen päällikkö ja tiiminvetäjät vastaavat laitteisiin liittyvistä ohjeista. Toimitusjohtaja huolehtii tarvittavien toimenpiteiden jalkauttamisesta”, Kontinen kertoo.

Hyviä käytäntöjä jaetaan avoimesti

Kontisen mukaan suomalaisissa tivoleissa ja huvipuistoissa turvallisuusstandardit ovat hyvin korkealla tasolla. ”Laitteiden valmistajien ohjeet, viranomaismääräykset ja käyttöolosuhteet huomioidaan tarkasti. Turvallisuuden omavalvonta ulottuu usein pidemmälle kuin mitä pelkkä lainsäädäntö edellyttää”, hän huomauttaa.

Turvallisuusvaatimukset ovat vuosien aikana tiukentuneet, mikä nähdään alan sisällä myönteisenä kehityksenä. ”Toimintaperiaatteena on mieluummin varmistaa asiat useaan kertaan kuin ottaa pienintäkään tarpeetonta riskiä”, Kontinen kertoo.

Kansallisella tasolla tivolialan kehitystä seurataan Suomalaisten tivolien ja sirkusten yhdistyksen kautta. Laajemmalla tasolla turvallisuusasioihin on mahdollista saada tukea osallistumalla kansainvälisten yhdistysten

IAAPA:n sekä ESU:n toimintaan.

Kontisen mukaan turvallisuus nähdään myös koko toimialan yhteisenä asiana. Vaikka tivolit ja huvipuistot jossain määrin kilpailevat asiakkaista, turvallisuuteen liittyviä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan avoimesti eri toimijoiden kesken.

”Alan yhteinen tavoite on varmistaa, että turvallisuus toteutuu mahdollisimman korkealla tasolla kaikkialla Suomessa. Tällainen turvallisuuskulttuuri on varmasti yksi syy siihen, että vakavia huvilaitteisiin liittyviä onnettomuuksia ei Suomessa ole juuri tapahtunut”, Kontinen muistuttaa.

Tivolit tekevät turvallisuustyötä tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen tulee antaa lausunto pelastussuunnitelmasta ennen kuin poliisi voi myöntää tapahtumaluvan. Tivoli tekee tapahtumalupahakemuksen, jossa kuvataan vierailun keskeiset tiedot.

”Poliisipartiot vierailevat alueella toisinaan normaalin partioinnin yhteydessä. Tukes puolestaan valvoo laiteturvallisuutta. Tivoli on yhteydessä viranomaisiin matalalla kynnyksellä aina, kun laitteisiin liittyy jokin epäselvä tai huolta herättävä asia. Viranomaisten antamaan palautteeseen reagoidaan välittömästi”, Kontinen toteaa.

Kontinen muistuttaa, että pitkä kokemus samoista kiertuepaikkakunnista on yksi liikkuvan tivolin vahvuuksista. Monet kentistä ovat olleet käytössä vuosikymmeniä, joten henkilöstö tuntee niiden erityispiirteet hyvin. ”Tämä auttaa ennakoimaan mahdolliset riskikohdat jo ennen tapahtuman alkua ja vähentää yllätysten mahdollisuutta”, hän sanoo.

Kontisen mukaan turvallisuus on liikkuvan tivolin toiminnan tärkein lähtökohta. ”Kokemuksen, huolellisen ennakkosuunnittelun, viranomaisyhteistyön ja jatkuvan turvallisuustyön ansiosta turvallisuus on kiinteä osa tivolin jokapäiväistä toimintaa”, Kontinen sanoo lopuksi.

Teksti Juhana Unkuri

Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 4-5/2026.

Tilaa lehti!