Miten rikollisuus muuttuu Euroopassa – pystyykö rikosoikeus pysymään mukana?

Rikollisuus on siirtynyt uuteen aikakauteen, jossa digitalisaatio, kansainvälistyminen ja järjestäytyneiden verkostojen vahvistuminen muuttavat ilmiön luonnetta nopeasti. Samalla paine rikosoikeudellista järjestelmää kohtaan kasvaa: miten lainsäädäntö, viranomaiset ja seuraamusjärjestelmä kykenevät vastaamaan tähän muutokseen?

Näitä kysymyksiä tarkasteltiin Vaasan yliopistolla 5.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa, jossa suomalaiset ja ranskalaiset asiantuntijat analysoivat rikollisuuden murrosta, järjestäytynyttä rikollisuutta sekä rikosoikeuden ja viranomaistoiminnan keinoja vastata uusiin haasteisiin.

Seminaari kokosi yhteen poikkeuksellisen vahvan asiantuntijajoukon tutkimuksen, viranomaistoiminnan ja käytännön työn kentältä. Ranskalaiset vieraat edustivat Université de Pau et des Pays de l’Adourin Centre de Recherche sur la Justice Pénale et Pénitentiaire (CRJ2P/IFTJ) -tutkimusryhmää, joka tekee laaja-alaista kansainvälistä ja vertailevaa tutkimusta rikosoikeudesta, rikosprosessista ja rangaistusten täytäntöönpanosta sekä tarkastelee erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja rikosseuraamusjärjestelmien toimivuutta eri maissa.

Rikollisuuden murros ja kansainvälinen tilannekuva

Seminaarin avasi Jyri Paasonen, turvallisuusoikeuden apulaisprofessori Vaasan yliopistosta, joka tarkasteli rikollisuuden muutosta kansainvälisestä näkökulmasta. Hänen keskeinen viestinsä oli, että rikollisuus on siirtynyt uuteen aikakauteen: perinteinen omaisuusrikollisuus on vähentynyt, mutta rikollisuus on siirtynyt yhä vahvemmin digitaalisiin ympäristöihin, kuten pimeään verkkoon, viestisovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan. Samalla kyberrikollisuus ja petokset kasvavat nopeasti.

Muutos näkyy erityisesti järjestäytyneessä rikollisuudessa. Euroopassa toimii satoja rikollisverkostoja, jotka harjoittavat muun muassa huumekauppaa, petoksia, kyberrikollisuutta ja rahanpesua. Rikollinen toiminta kytkeytyy yhä useammin myös lailliseen talouteen esimerkiksi rakennus-, ravintola- ja logistiikka-aloilla.
Paasonen korosti, että rajat ylittävä ja digitaalinen rikollisuus vaikeuttaa tutkintaa, näytön hankintaa ja syytteeseen saattamista. Samalla myös seuraamusjärjestelmä on paineessa vankiloiden ylikuormituksen ja turvallisuushaasteiden vuoksi. Hänen mukaansa tilanteeseen vastaaminen edellyttää vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä, tehokkaampaa tiedonvaihtoa, ajantasaista lainsäädäntöä sekä tutkimukseen perustuvaa ja koordinoitua viranomaistoimintaa.

Ranska vastaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen – keskeiset toimenpiteet ja opit
Professorit Jean-Paul Céré, Ludivine Grégoire ja Elisa Fois Université de Pau et des Pays de l’Adourista esittelivät sekä tutkimusta että konkreettisia toimenpiteitä, joilla Ranskassa on vastattu rikollisuuden muutokseen.

Esityksissä korostui, että Ranskassa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa on kehitetty systemaattisesti usealla tasolla. Rikosoikeudellista järjestelmää on vahvistettu erikoistamalla ja keskittämällä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden käsittelyä syyttäjille ja tuomioistuimille, mikä on parantanut tutkinnan ja syyteharkinnan tehokkuutta. Samalla viranomaisille on annettu laajempia tutkintavaltuuksia, kuten televalvontaan, peitetoimintaan ja tiedonhankintaan liittyviä keinoja, jotta rikollisverkostoihin voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin.

Merkittävä painopiste on ollut myös taloudellisen rikollisuuden ja rahanpesun torjunnassa. Rikoshyötyjen jäljittämiseen ja poisottamiseen on panostettu, ja rikollisverkostojen taloudellisiin rakenteisiin puututaan aiempaa systemaattisemmin.

Seuraamusjärjestelmää on kehitetty vastaamaan paremmin järjestäytyneen rikollisuuden erityispiirteitä, mukaan lukien vankilaturvallisuus ja rikollisen toiminnan jatkuminen vankeusaikana. Ranskalainen lähestymistapa korostaa, että rikollisuutta ei tarkastella yksittäisinä tekoina, vaan verkostoina, rakenteina ja taloudellisina ilmiöinä.

Samalla esityksissä tuotiin esiin, että kehitystyössä on pyritty säilyttämään tasapaino tehokkaiden rikosoikeudellisten keinojen ja oikeusvaltioperiaatteiden välillä. Ranskan kokemukset osoittavat, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää pitkäjänteisiä uudistuksia, selkeää strategista suuntaa sekä eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Mitä rekisteritutkimus kertoo rikollisuusurista ja seuraamuksista?

Mikko Aaltonen, kriminologian professori Itä-Suomen yliopistosta, tarkasteli esityksessään rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimusta rikollisuusurista ja rikosseuraamuksista. Suomi tarjoaa tähän poikkeuksellisen hyvät edellytykset, koska viranomaisaineistoja voidaan yhdistää yksilötasolla ja näin luoda laajoja pitkittäisaineistoja.

Keskeinen havainto on, että rikollisuus kytkeytyy vahvasti elämänkulkuun ja taustatekijöihin, kuten huono-osaisuuteen, päihteisiin ja mielenterveyteen, mutta yhteydet eivät ole yksiselitteisiä. Tutkimus osoittaa myös, että vankeusrangaistusten vaikutus rikollisuuden vähentämiseen on keskimäärin rajallinen ja vaihteleva, ja Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta seuraamusten vaikuttavuudesta.

Aaltonen korosti rekisteritutkimuksen rajoitteita: se kattaa vain viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden, jättää piilorikollisuuden ja monet yksilötason riskitekijät ulkopuolelle, eikä huomioi riittävästi järjestäytynyttä rikollisuutta. Samalla rikosoikeusjärjestelmä on paineessa, mikä näkyy käsittelyaikojen merkittävänä pidentymisenä.

Rikollisuuden rakenteen muutos, erityisesti huumausainerikollisuuden ja verkkorikollisuuden kasvu, haastaa perinteiset tutkimusmenetelmät, mutta uudet analyysikeinot, kuten tekoälyyn perustuvat menetelmät, tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Kehitystä rajoittavat kuitenkin tietosuojaan ja tutkimusinfrastruktuuriin liittyvät haasteet.

Rikollisverkostot ja EXIT-toiminta Suomessa

Sami Peltovuoma, erityisasiantuntija Rikosseuraamuslaitoksesta, tarkasteli esityksessään järjestäytyneen rikollisuuden rakennetta Suomessa sekä EXIT-toiminnan merkitystä rikollisuudesta irtautumisessa.
Järjestäytynyt rikollisuus ei näyttäydy yhtenäisenä ilmiönä, vaan siihen kuuluu erilaisia toimijaryhmiä, kuten moottoripyöräkerhoja, katujengejä ja verkostomaisesti toimivia rikollisryhmiä. Toimintaa yhdistävät pitkäjänteisyys, hierarkkisuus ja taloudellisen hyödyn tavoittelu, ja keinovalikoimaan kuuluvat väkivalta, pelottelu, korruptio sekä laillisten rakenteiden hyödyntäminen.

Rikollisuus on yhä useammin kansainvälistä ja verkottunutta. Toiminta muistuttaa hajautuneita rakenteita, joissa yksittäiset toimijat eivät välttämättä tunne koko kokonaisuutta. Samalla rikollinen toiminta kytkeytyy tiiviimmin lailliseen talouteen, mikä vaikeuttaa sen tunnistamista ja torjuntaa.

Vankiloissa järjestäytynyt rikollisuus on edelleen aktiivista. Ryhmät pyrkivät ylläpitämään valtaa, ohjaamaan toimintaa myös vankeuden aikana ja rekrytoimaan uusia jäseniä. Tämä luo merkittäviä turvallisuushaasteita. Tilannekuvaa muuttaa myös rikollisuuden kansainvälistyminen, joka näkyy ulkomaalaisten vankien määrän kasvuna ja erityisesti huumausainerikollisuuden vahvoina kansainvälisinä kytköksinä.

Peltovuoma korosti, että rikollisuus on vahvasti identiteettiin ja ryhmään sitoutuva ilmiö. Irtautuminen ei ole pelkkä päätös, vaan siihen liittyy sosiaalisia siteitä, kontrollia ja väkivallan uhkaa, mikä tekee prosessista vaikean ja riskialttiin.

EXIT-toiminnan tavoitteena on mahdollistaa turvallinen irtautuminen järjestäytyneestä rikollisuudesta. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä, jossa yhdistyvät motivointi, riskien arviointi, kuntoutus sekä käytännön tuki.

Suljetuissa vankiloissa työ keskittyy muutoksen käynnistämiseen, kun taas avolaitokset tukevat asteittaista siirtymää rikoksettomaan elämään. Toimintaan osallistuvat useat viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Keskeinen havainto on, että ilman tukea irtautuminen on monille käytännössä mahdotonta. Vaikka EXIT-toiminnan tulokset ovat lupaavia, ne kohdistuvat usein jo valmiiksi motivoituneisiin henkilöihin. Tästä huolimatta toiminta on keskeinen osa rikollisuuden ehkäisyä, sillä se mahdollistaa irtautumisen niille, jotka eivät siihen yksin pysty.

Kokemus jengirikollisuudesta – irtautumisen todellisuus

Seminaarin päätti Perttu Honkanen, väkivaltatyöntekijä Helsinkimissio ry:n Aggredi-toiminnassa, joka toi esiin kokemusasiantuntijan näkökulman jengirikollisuuteen ja siitä irtautumiseen. Honkanen kuvasi omaa elämäntarinaansa rikollisuuden näkökulmasta ja avasi konkreettisesti, millaista elämä oli osana moottoripyöräkerhoa.

Ryhmään kuuluminen toi mukanaan vahvan yhteisöllisyyden, mutta samalla siihen liittyi hierarkia, väkivalta ja jatkuva lojaalisuuden vaatimus. Rikollinen elämäntapa ei näyttäytynyt irrallisina tekoina, vaan kokonaisvaltaisena elämäntapana, jossa identiteetti rakentui ryhmän arvojen, normien ja aseman ympärille.
Honkanen toi esiin myös sen, kuinka vaikeaa irtautuminen tällaisesta ympäristöstä on. Ryhmään sitoutuminen ei ole pelkästään sosiaalista, vaan siihen liittyy myös kontrollia ja konkreettisia riskejä. Irtautuminen tarkoittaa usein koko elämän uudelleen rakentamista ilman aiempaa verkostoa.

Käännekohtana Honkasen kohdalla oli viimeinen vankeustuomio, jonka aikana hän päätti irtautua ja osallistui EXIT-toimintaan. Se ei ollut nopea tai yksinkertainen prosessi, vaan vaati pitkäjänteistä työtä, tukea ja oman identiteetin uudelleen rakentamista. Honkanen korosti, että tuki, ohjaus ja turvallinen ympäristö olivat keskeisiä tekijöitä muutoksen onnistumisessa.

Puheenvuoro konkretisoi koko seminaarin keskeisen viestin: rikollisuus ei ole vain rakenteellinen tai juridinen ilmiö, vaan syvästi inhimillinen prosessi, ja siksi myös irtautumisen tukeminen on keskeinen osa rikollisuuden ehkäisyä.

Samalla seminaari osoitti, että rikollisuuden muutos on moniulotteinen ilmiö, jossa yhdistyvät digitalisaatio, kansainvälistyminen ja järjestäytyneiden verkostojen vahvistuminen. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää samanaikaisesti ajantasaista lainsäädäntöä, tehokasta viranomaistoimintaa, tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä käytännön tasolla toimivia ratkaisuja – erityisesti rikollisuudesta irtautumisen tukemista ja ennaltaehkäiseviä rakenteita.

Teksti Laura Paasonen

---

Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 2/2026.

Tilaa lehti!