Väestönsuojan käyttöönottoja suojautuminen käytännössä – havaintoja 24 tunnin harjoituksesta
Väestönsuoja on monelle tuttu tila, mutta harva on koskaan joutunut ottamaan sitä todelliseen käyttöön tai viettämään siellä vuorokautta.
Useimmille väestönsuoja on arjessa varasto, tekninen tila tai paikka, johon liittyy lähinnä teoreettinen käsitys poikkeusolojen varautumisesta. SUOJA26-harjoitus, joka toteutettiin 17.–18.1.2026, tarjosi harvinaisen mahdollisuuden tarkastella väestönsuojelua käytännössä tilanteessa, jossa ohjeet ja suunnitelmat siirtyvät konkreettiseksi toiminnaksi. Harjoitus tuotti arvokasta tietoa siitä, miten väestönsuojan käyttöönotto ja suojautuminen toteutuvat todellisissa olosuhteissa.
Harjoituksen toteuttamiseen osallistuivat Safetum Oy, Helsingin pelastusliitto sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy, ja mukana oli 40 vapaaehtoista asukasta, jotka ottivat Helsingissä sijaitsevan asuinkerrostalon väestönsuojan käyttöön ja suojautuivat sinne yhtäjaksoisesti 24 tunnin ajaksi.
Harjoituksessa oli mukana myös Safetumin toimitusjohtaja Teemu Kajava, joka seurasi suojan käyttöönottoa ja suojautumista läheltä sekä arvioi väestönsuojan toimivuutta käytännön, ei vain teknisen vaatimustenmukaisuuden, näkökulmasta.
Kyse ei ollut simulaatiosta tai demonstraatiosta, jossa lopputulos olisi ollut ennalta tiedossa. Väestönsuoja otettiin aidosti käyttöön, ja suojautuminen toteutettiin olosuhteissa, jotka toivat esiin sekä tekniset että inhimilliset haasteet sellaisina kuin ne todellisessa tilanteessa ilmenisivät.
Harjoituksen lähtökohdat ja toteutus
Harjoituksen väestönsuojana toimi hyvin tyypillinen, noin 50 neliömetrin kokoinen asuinrakennuksen väestönsuoja. Kyseessä ei ollut erityisesti harjoitusta varten rakennettu tai varusteltu tila, vaan tavallinen asuinrakennuksen väestönsuoja, joka toimi normaalioloissa irtaimistovarastona. Tämä lähtökohta oli tietoinen valinta, sillä se vastaa valtaosan suomalaisista väestönsuojista todellista käyttötilannetta.
Ennen suojautumista tila jouduttiin tyhjentämään varastoiduista tavaroista ja varastorakenteet purkamaan. Jo tässä vaiheessa konkretisoitui se, kuinka paljon aikaa ja työtä pelkkä suojan vapauttaminen käyttöönsä vaatii. Suojautumisen aluksi osallistujat pystyttivät väestönsuojan varusteet käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Tilaan asennettiin sulkuteltta sisäänkäynnin eteen, käymälät sekä väestönsuojan kerrossängyt. Käyttöönotto eteni vaiheittain ja suunnitelmallisesti.
Kajavan mukaan jo tämä alkuvaihe osoitti selvästi, kuinka ratkaiseva merkitys ennakkosuunnittelulla on. Paperilla oleva käyttöönottosuunnitelma ei itsessään tee mitään, mutta ilman sitä toiminta ajautuu nopeasti improvisoinniksi. Käytännössä moni oletus, joka ohjeissa vaikuttaa itsestään selvältä, osoittautuu vasta käytännössä testattavaksi.
Väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen ei ole itsestään selvää
Harjoitus teki näkyväksi sen, kuinka vaativa ja moniulotteinen prosessi väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen todellisuudessa on. Ilman osaavaa kenttäjohtoa ja ammattimaista urakointiosaamista suojan käyttöönotto ei todennäköisesti olisi onnistunut vaaditussa aikataulussa tai suojan käyttö olisi ollut turvallisuuden näkökulmasta puutteellista.
Kajava kiinnitti huomiota siihen, että väestönsuojan käyttöönottoa pidetään usein yksinkertaisena teknisenä toimenpiteenä, vaikka todellisuudessa kyse on kokonaisuudesta, joka edellyttää johtamista, järjestystä ja selkeitä vastuita. Jos kukaan ei tiedä, mitä tekee, missä järjestyksessä ja kenen vastuulla eri vaiheet ovat, syntyy nopeasti viivästyksiä ja virheitä, joilla voi olla vakavia seurauksia.
Harjoituksessa käyttöönotto sujui kohtuullisen tehokkaasti, koska mukana oli väestönsuojelualan harrastajia ja ammattilaisia. Tämä ei kuitenkaan vastaa useimpien asuinkiinteistöjen todellisuutta. Jos väestönsuojassa kukaan ei tunne suojan järjestelmiä tai käyttöönottoa, suojakohtaisen ja kuvallisen käyttöönottosuunnitelman merkitys korostuu ratkaisevasti.
Ilmanvaihto, sähkökatkot ja fyysiset rajat
Harjoituksen aikana tapahtuneet sähkökatkot nostivat esiin väestönsuojien kriittisen haavoittuvuuden. Sähkön katketessa väestönsuojan ilmanvaihtokonetta jouduttiin käyttämään käsikäytöllä kampea pyörittämällä. Tämä osoittautui nopeasti fyysisesti raskaaksi ja kuormittavaksi tehtäväksi.
Kajavan mukaan käsikäyttöinen ilmanvaihto on teoriassa toimiva varajärjestelmä, mutta käytännössä sen soveltuvuus on rajallinen. Käsikäyttö ei välttämättä onnistu liikuntarajoitteisilta, senioreilta eikä lapsilta erityisesti tilanteessa, jossa suojautuminen kestää pitkään.
Jos ilmanvaihtoa ei pystytä käyttämään luotettavasti myös sähkökatkon aikana, suojaa ei voida käyttää tilanteen vaatimalla tavalla. Ilmanvaihdon puute tekee olosuhteista nopeasti hengenvaaralliset. Kyse ei ole epämukavuudesta tai asumisviihtyvyydestä, vaan suoraan suojautujien terveydestä ja hengissä pysymisestä.
Hengenvaaralliset havainnot ilmanvaihdosta
Ilmanvaihtoon liittyvät riskit konkretisoituivat harjoituksessa myös hiilidioksidipitoisuuksien nousuna. Ilmanvaihtokoneiden hetkellinen sammuttaminen ja ongelmat niiden uudelleenkäynnistymisessä johtivat nopeasti pitoisuuksien kohoamiseen tasolle, joka olisi todellisessa tilanteessa vaarantanut suojautujien terveyden jo lyhyessä ajassa.
Harjoituksessa käytetty erillinen hiilidioksidipitoisuuksia mittaava mittari mahdollisti tilanteen havaitsemisen ja seuraamisen, mutta todellisessa tilanteessa vastaavaa tietoa ei välttämättä olisi saatavilla, koska väestönsuojan varusteisiin ei kuuluu hiilidioksidipitoisuuksien mittaamiseen kykeneviä laitteita. Tämä herättää perustellun kysymyksen siitä, vastaako väestönsuojien tekninen varustelu niitä olosuhteita, joissa suojia todellisuudessa saatetaan joutua käyttämään.
Viestiyhteydet ja tilannekuvan merkitys
Viestiyhteyksien toimivuus osoittautui harjoituksessa keskeiseksi tekijäksi suojautumisen onnistumiselle. Jos suojan sisällä ei ole ajantasaista tietoa suojan ulkopuolella vallitsevasta tilanteesta, suojautujat eivät kykene tekemään oikea-aikaisia ja oikeansuuntaisia päätöksiä.
Kajavan mukaan väestönsuoja ilman toimivia viestiyhteyksiä muuttuu helposti suljetuksi tilaksi, jossa päätöksenteko perustuu arvailuun eikä aitoon tilannekuvaan. Tämä on erityisen ongelmallista kemikaalisten vaarojen kaltaisissa tilanteissa, joissa suojautumisen tehostaminen tai päättäminen edellyttää täsmällistä tietoa ulkoisista olosuhteista.
Johtaminen ja organisoituminen ratkaisevat
Harjoituksen aikana suojaan kohdistetut tehtävät, kuten sähkökatkot ja kemikaalisen vaaran tilanne, aiheuttivat alkuvaiheessa hieman hämmennystä suojautujien keskuudessa. Tilanne rauhoittui, kun joku suojautujista otti johtajuuden tilanteessa.
Kajavan mukaan johtajuus ei perustunut muodolliseen asemaan tai ennalta nimettyyn rooliin, vaan kykyyn hahmottaa kokonaisuus ja ohjata toimintaa rauhallisesti. Kun suojautujat muodostivat selkeän roolituksen, työnjaon ja päivittäisen rytmin, suojautumisen turvallisuus ja toimivuus paranivat selvästi.
Tämä korostaa sitä, että väestönsuojelu on myös sosiaalinen ja organisatorinen kysymys. Tekninen järjestelmä ei yksin takaa turvallisuutta, jos ihmiset eivät kykene toimimaan yhdessä järjestelmällisesti.
Mitä opittiin?
Harjoitus osoitti konkreettisesti, että väestönsuojelu on moniulotteinen kokonaisuus, jossa tekniset järjestelmät, sähkönsaanti, ilmanvaihto, viestintä, johtaminen ja inhimillinen jaksaminen kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Vuorokauden mittainen suojautuminen toi esiin fyysisen ja psyykkisen kuormituksen, unen puutteen ja ahtauden vaikutukset, joita ei voida täysin ymmärtää ilman käytännön kokemusta.
Kajavan mukaan harjoituksen suurin anti oli siinä, että se pakotti kohtaamaan todelliset rajoitteet. Ohjeet ja suunnitelmat luovat kehyksen, mutta vasta harjoitus paljastaa, miten ihmiset, järjestelmät ja olosuhteet toimivat yhdessä.
Harjoitus vahvisti sen, että käyttöönottosuunnitelmat, kunnossapito, viestintäratkaisut ja harjoittelu eivät ole muodollisuuksia, vaan suoraan turvallisuuteen ja henkeen vaikuttavia tekijöitä. Juuri siksi realistiset harjoitukset ovat korvaamattoman arvokkaita. Ne paljastavat heikkoudet ajoissa ja tarjoavat mahdollisuuden kehittää väestönsuojelua todellisten käyttötilanteiden ehdoilla, ei oletusten varassa.
Safetum Oy
Safetum Oy on vuonna 2012 perustettu suomalainen paloturvallisuuden ja varautumisen
asiantuntijayritys, joka toimii kiinteistöjen turvallisuuden parissa koko Suomessa.
Yrityksen toiminta kattaa kiinteistöjen paloturvallisuuteen, pelastussuunnitteluun, väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvät asiantuntijatehtävät.
Yrityksen asiantuntijat osallistuvat muun muassa väestönsuojien käyttöönottoon, kunnossapitoon ja harjoitustoimintaan sekä pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen. Toiminnan painopiste on arjen turvallisuudessa ja poikkeustilanteisiin varautumisessa kiinteistöjen todellisessa toimintaympäristössä.
Safetum toimii useiden erityyppisten kiinteistöjen parissa ja sen asiantuntijoilla on käytännön kokemusta paloturvallisuuden ja varautumisen kysymyksistä sekä normaalioloissa että harjoituksissa ja poikkeustilanteisiin varautumisessa. Yritys osallistuu myös turvallisuutta koskevaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja tuo käytännön näkökulmaa väestönsuojelun ja kiinteistöturvallisuuden kehittämiseen.
Teksti Jyri Paasonen
Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 1/2026.
