Turvallisuusalan neuvottelupäivät – 40 vuotta suomalaisen turvallisuusalan yhdistäjänä 

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja sen tytäryhtiö EK-Tieto Oy järjestävät yhteistyössä 13.-15.5.2025 järjestyksessään jo 40:nnet Turvallisuusalan neuvottelupäivät m/s Silja Symphonylla.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja sen tytäryhtiö EK-Tieto Oy järjestävät yhteistyössä 13.-15.5.2025 järjestyksessään jo 40:nnet Turvallisuusalan neuvottelupäivät m/s Silja Symphonylla. Neuvottelupäivät lienee pisimpään lähes yhtäjaksoisesti Suomessa järjestetty turvallisuusalaa laajasti yhteen kokoava tapahtuma. Se onkin mainio peilipinta kuvaamaan suomalaisen yritysturvallisuuskentän historiaa, kehitystä ja nykypäivää viimeisten vuosikymmenien aikana.

Neuvottelupäivien taustatoimijat ovat vaihtuneet työmarkkinakentän kehityksen myötä. Sen ohjelmasisältö on seurannut aina aikaansa. Konseptikin, laivaseminaarin Helsinki – Tukholma – Helsinki muodossa toteutettava läsnätapahtuma, on pitänyt pintansa hämmästyttävän hyvin, vaikka pitkäkestoisia, usean päivän mittaisia koulutustapahtumia järjestetään nykyään vähemmän. Osallistujien palaute paljastaa suosion syyksi myös sen, että pidempi kesto mahdollistaa verkostoitumisen tapahtuman aikana.

Sotien jälkeinen aika

Neuvottelupäivien tausta-ajatuksen, työpaikoilla järjestettävän laajemman ja työnantaja-aloitteisen turvallisuuskoulutuksen siemen kylvettiin alun perin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, ja sen tausta on väestönsuojelussa ja sotilaallisiin kriiseihin varautumisessa.

Suomessa oli ollut väestönsuojelulainsäädäntöä jo ennen sotia. Väestönsuojelulaki vuodelta 1939 edellytti teollisuus- ja muissa laitoksissa ”ryhdyttävän toimenpiteisiin laitoksissa ja niissä työskentelevien suojaamiseksi”. Suomen Väestönsuojelujärjestö puolestaan oli perustettu jo 1927. Sotien jälkeisenä aikana väestönsuojelu ei kuitenkaan poliittisista syistä ollut erityisen näkyvää.

Poliittisten olojen vakiinnuttua 1950-luvun puolivälistä lähtien väestönsuojelukin koki uuden tulemisen ja aktiviteetti kasvoi myös yksityisten työnantajien joukossa. Laitos- ja yrityssuojelu ja tähän liittyvä koulutus, julkisten ja yksityisten organisaatioiden suojelupäälliköille suunnatut suojelukurssit, käynnistyivät Väestönsuojelujärjestön toimesta vuosikymmenen lopulla.

Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunta tarttui myös asiaan ja perusti vuonna 1959 Teollisuuden ja liike-elämän väestönsuojelun johtokunnan. Seuranneina vuosikymmeninä se tunnettiin Teli-suojelujohtokuntana ja edelleen Teli-johtokuntana. Johtokunta valitsi myös teollisuuden väestönsuojeluasiamiehen, jonka tehtävänä oli laatia teollisuuden yhdenmukainen väestönsuojeluohjelma ja johtaa sen toimeenpanoa. Keskeisin tiedonjaon väline koulutustilaisuuksien lisäksi oli Teli tiedottaa -lehti.

Voimakkaan kehityksen vuosikymmenet

1960- ja 1970-lukujen aikana suojelutyön käsite laajeni kokonaissuojelun käsitteeksi, jolla tarkoitettiin nykytermein varautumista myös normaaliaikojen häiriöihin ja poikkeustilanteisiin aiemman, selkeämmin poikkeusoloihin liittyneen suojelutyön lisäksi. Mukaan tuli sen myötä muun muassa palontorjuntaa, vartiointia, rikollisuuden torjuntaa ja työsuojelua.

Myös koulutusten sisällöt laajenivat vastaavasti, ja toisaalta koulutusten järjestäjät eriytyivät: normaaliaikojen varautumiskoulutuksesta vastasi Suomen Teollisuuden Keskusliitto STK:ssa toimiva Teli-johtokunnan toimisto ja poikkeusoloihin liittyvästä varautumisesta Suomen Väestönsuojelujärjestön Teli-osasto. Niiden tarjoaman turvallisuuskoulutuksen painopiste oli jatkossa niillä osa-alueilla, joilla yhteiskunnan toimesta koulutusta ei järjestetty.

Kehityksen seurauksena turvallisuusalan käsitteiden käytöstä tuli epäyhtenäistä ja käytetyt käsitteet riippuivat pitkälti puhujan taustasta. 1980-luvulla käsitteistöä pyrittiinkin yhtenäistämään, ja vuosikymmenen loppupuolella alettiin puhua kokonaissuojelusta ja kokonaisturvallisuudesta. Vuosikymmenen vaihtuessa 1990-luvuksi alettiin lopulta puhua yritysturvallisuudesta.

1990-luvun alkupuolella kehitettiin ensimmäinen versio suomalaisesta yritysturvallisuusjohtamisen mallista, johon sekä security- että safety-turvallisuuden osa-alueet oli sisällytetty. Malli tunnetaan nykyisin EK:n yritysturvallisuusjohtamisen mallina.

1990-luvulla yritysturvallisuuden koulutustarjonta ja toimijoiden määrä kasvoi. Vuonna 1991 käynnistyi Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa turvallisuusjohdon koulutus. Työsuojelupäälliköt ry alkoi järjestää turvallisuuskursseja yhteistoiminnassa Teli-johtokunnan kanssa, joka puolestaan muutti nimensä Yritysturvallisuuden neuvottelukunnaksi.

Vuonna 1992 valmisteltiin palo-, pelastus- ja väestönsuojelualan järjestöjen yhdistymistä, ja tämän seurauksena aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa perustettu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK), josta tuli Yritysturvallisuuden neuvottelukunnan tärkeä yhteistyökumppani yrityksiin kohdistuvassa koulutus- ja kurssitoiminnassa. Vuosikymmenen loppupuolella, vuonna 1998 Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin turvallisuusalan koulutusohjelma.

Yritysturvallisuus TT-PT Oy oli 1990-luvulla Teollisuuden ja Työnantajat TT:n sekä Palvelutyönantajat ry:n perustama koulutuspalveluja tuottava yhtiö. Se järjesti yritysturvallisuuden koulutustilaisuuksia, konsultoi yrityksiä turvallisuusasioissa ja harjoitti julkaisutoimintaa. Se järjesti myös vuosittain noin 20 turvallisuuden eri osa-alueisiin liittyvää koulutustilaisuutta ja seminaaria. Osa järjestettiin yhteistoiminnassa SPEKin kanssa. Koulutustilaisuuksista yksi oli Turvallisuusalan neuvottelupäivät -laivaseminaari, jonka vakiintunut reitti noista vuosista lähtien on ollut Helsinki – Tukholma – Helsinki. SPEK puolestaan järjesti vuosittaista Yrityssuojelun neuvottelupäivät -laivaseminaaria.

Tiedotuskanavana pitkään toiminut Teli tiedottaa -lehden nimi muutettiin vuonna 1992 Yritysturvallisuus-lehdeksi. Lehti päätettiin lakkauttaa vuonna 2001, ja tuon jälkeen tiedottamisessa käytettiin muun muassa Turvallisuus-lehteä.

1990-luvun lopulla Teollisuus ja Työnantajat TT:n ja SPEKin koulutusyhteistyö päättyi, kun TT:n yritysturvallisuuskoulutus siirtyi Johtamistaidon opistolle (JTO). Tämän jälkeenkin TT:n Yritysturvallisuuden neuvottelukunta järjesti edelleen yhdessä SPEKin kanssa vuosittaiset turvallisuusalan ja suojelualan neuvottelupäivät Ruotsin risteilyinä.

Kun EK oli merkitty yhdistysrekisteriin vuonna 2005, Yritysturvallisuus EK Oy rekisteröitiin vuoden lopussa ja Yritysturvallisuus TT-PT Oy muutettiin sen aputoiminimeksi. Se jatkoi Yritysturvallisuus TT-PT Oy:n maksullista koulutus- ja konsultointitoimintaa jäsenyrityksille aina 2010-luvun alkupuolelle saakka, jolloin Yritysturvallisuus EK Oy fuusioitiin EK:n muusta koulutustarjonnasta vastanneeseen EK-Tieto Oy:hyn.

Jo tätä ennen Yritysturvallisuus EK Oy ja SPEK olivat sopineet tehtävänjaosta niin, että pelastuspuoli jää pääsääntöisesti SPEKin hoidettavaksi EK:n vastatessa yritysturvallisuuden muista osa-alueista. Näin SPEK otti joulukuiset Pelastusalan neuvottelupäivät hoitaakseen ja EK vastasi toukokuisista Yritysturvallisuuden neuvottelupäivistä.

Nykyhetki

Pääosa edellä kerrotuista toimijoista ja koulutuskokonaisuuksista on yhä olemassa. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta toimii edelleen EK:n yritysturvallisuustyön aktiivisena taustaryhmänä, mutta sillä ei enää ole vastuuta Turvallisuusalan neuvottelupäivien järjestelyistä. EK ja EK-Tieto Oy järjestävät vuosittain yhdessä Turvallisuusalan neuvottelupäiviä. Neuvottelupäivien ohjelma heijastelee kunkin ajan keskeisiä yritysturvallisuuden teemoja ja johtamisen trendejä, kuten se on tehnyt koko 40-vuotisen olemassaolonsa ajan.

Pelastusalan neuvottelupäivät tunnetaan nykyään Yritysturvallisuusfoorumina (YTF). Senkin toteutustapana on edelleen syksyinen ja jokavuotinen Ruotsin risteily, jonka järjestelyvastuu on nykyään yhteistyössä SPEKillä, Suomen Palopäällystöliitolla, Finnsecuritylla ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksellä.

Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa aloitetusta turvallisuusjohdon koulutuksesta eli Turvallisuusjohdon koulutusohjelma TJK:sta vastaa nykyään AaltoEE. Laurea järjestää edelleen AMK-tasoista turvallisuusalan koulutusta, mutta AMK-tasoinen turvallisuuskoulutuksen tarjonta on laajentunut myös muihin ammattikorkeakouluihin.

Artikkelin historiatiedot perustuvat Ilkka Kourin vuonna 2016 kirjoittamaan historiikkiin ”Teli-suojelusta yritysturvallisuuteen 1956–2016. 

---

Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 2/2025.

Tilaa lehti!