Kulunvalvontajärjestelmien kyberturvallisuus – haasteet ja ratkaisut 

Kulunvalvontajärjestelmät ovat keskeinen osa organisaatioiden fyysistä turvallisuutta, mutta niiden merkitys kyberturvallisuuden näkökulmasta on kasvanut huomattavasti digitalisaation myötä. 

Kävin vierailemassa Idesco Oy:n toimitiloissa Oulussa ja keskustelemassa myyntijohtaja Anu-Leena Arolan kanssa kulunvalvontajärjestelmien kyberturvallisuudesta. Kulunvalvontajärjestelmät ovat keskeinen osa organisaatioiden fyysistä turvallisuutta, mutta niiden merkitys kyberturvallisuuden näkökulmasta on kasvanut huomattavasti digitalisaation myötä. Perinteiset mekaaniset järjestelmät ovat muuttuneet älykkäiksi, verkkoon kytketyiksi ratkaisuiksi, jotka voivat altistua kyberuhille, kuten tietomurroille, väärennöksille ja haittaohjelmille.

Kulunvalvontajärjestelmien uhat ja haavoittuvuudet

Kulunvalvontajärjestelmien turvallisuuteen vaikuttavat monet tekijät, ja niiden uhat voivat kohdistua sekä fyysisiin että digitaalisiin osiin. Erityisen suurena riskinä ovat tietovuodot ja murrot, jotka voivat vaarantaa arkaluontoisen tiedon, kuten henkilöiden liikkeet ja tunnistetiedot. Jos järjestelmään murtaudutaan, luvattomat tahot voivat hyödyntää näitä tietoja esimerkiksi rikollisiin tarkoituksiin.

Identiteettivarkaudet ja väärennökset ovat toinen merkittävä uhka. Kortteja, RFID-tunnisteita ja biometrisiä tunnistimia voidaan kopioida tai manipuloida, mikä voi mahdollistaa luvattoman pääsyn suojattuihin tiloihin. Lisäksi haittaohjelmat ja palvelunestohyökkäykset ovat yleistyneet, erityisesti silloin, kun kulunvalvontajärjestelmät ovat yhteydessä muihin verkkoihin. Hyökkäykset voivat lamauttaa järjestelmät ja estää niiden normaalin toiminnan.

Arola korostaa, että monet riskit liittyvät myös tiedonsiirron suojaamattomuuteen. Heikko salaus tai sen puuttuminen voi mahdollistaa tietojen sieppauksen tai muokkaamisen. Inhimilliset virheet muodostavat myös merkittävän riskitekijän. Käyttäjien tietämättömyys turvallisuuskäytännöistä voi avata järjestelmään haavoittuvuuksia, esimerkiksi salasanojen huolimattoman käsittelyn tai haitallisten sähköpostien avaamisen kautta.

Kyberturvallisuuden parantaminen kulunvalvonnassa

Arola toteaa, että turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää ottaa käyttöön monitasoisia suojausratkaisuja. Yksi keskeinen toimenpide on käyttää tietoturvallisia laitteistoja ja ohjelmistoja.

Vahva salaus ja tietoturvallinen tiedonsiirto ovat olennaisia kulunvalvonnan kyberturvallisuudessa. Tiedonsiirrossa tulisi hyödyntää vahvoja salaustekniikoita. Salausavainten turvallinen hallinta ja säännöllinen päivittäminen vähentävät riskiä, että ulkopuoliset tahot voivat kaapata tai manipuloida tietoja.

Monivaiheinen tunnistautuminen parantaa järjestelmän turvallisuutta merkittävästi. Perinteisten kulkukorttien tai tunnistimien rinnalle voidaan ottaa käyttöön biometrisiä tunnisteita, kuten sormenjälkitunnistusta tai kasvojentunnistusta. Kaksivaiheinen tai monivaiheinen tunnistautuminen lisää suojausta erityisesti kriittisille järjestelmille ja rajoittaa mahdollisuuksia järjestelmän luvattomaan käyttöön.

Arola nostaa monivaiheisen tunnistautumisen osalta esille myös PIN-koodin käytön kulunvalvonnassa tunnisteen ohella, koska se on ratkaisuista helpoin ja sopivin enemmistöön eri kohteista. Biometrisillä menetelmillä on haasteensa esimerkiksi ulko-olosuhteissa.

Kulunvalvontajärjestelmien suojaamiseksi on tärkeää myös rajoittaa pääsyä järjestelmiin ja käyttää verkkoeristystä. Järjestelmien tulisi olla eristetty muista kriittisistä verkon osista ja suojattu asianmukaisesti palomuurien avulla. Vain valtuutetut käyttäjät ja laitteet voivat päästä järjestelmiin, mikä vähentää ulkopuolisten hyökkäysten riskiä.

Lokien kerääminen ja valvonta ovat keskeisiä tekijöitä kyberturvallisuuden ylläpitämisessä. Järjestelmiin tulisi sisällyttää riittävän kattava lokitus, joka mahdollistaa epäilyttävän toiminnan havaitsemisen ja reagoinnin mahdollisiin uhkiin. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut voivat analysoida järjestelmän toimintaa ja tunnistaa poikkeavuuksia nopeasti.

Arola nostaa esille, että on tärkeää huomioida koko toimitusketju elinkaaren ajan. Pitää tietää, miksi, missä ja kuka kulunvalvontajärjestelmään liitettyjä laitteita käsittelee. Myös käyttäjien koulutuksella on suuri merkitys kulunvalvonnan turvallisuuden parantamisessa.

Henkilöstölle on järjestettävä säännöllisiä koulutuksia tietoturvakäytännöistä, kuten salasanojen hallinnasta, epäilyttävien sähköpostien tunnistamisesta ja turvallisista käyttömenetelmistä. Tietoturvatietoisuuden lisääminen organisaatioissa auttaa estämään monia inhimillisistä virheistä johtuvia riskejä.

Tulevaisuuden suuntaukset ja kehitys

Kulunvalvontajärjestelmien kyberturvallisuus kehittyy jatkuvasti uusien teknologioiden myötä. Yksi merkittävimmistä suuntauksista on tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen järjestelmien automaattisessa uhkien tunnistamisessa. Tekoäly voi analysoida käyttäytymismalleja ja havaita poikkeavuuksia nopeammin kuin perinteiset valvontamenetelmät.

Salausteknologiat kehittyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten kvanttitietokoneiden mahdollisiin uhkiin. Post-quantum-salausratkaisut ovat jo kehitteillä, ja ne tulevat tulevaisuudessa olemaan tärkeä osa tietoturvan varmistamista.

Zero Trust -malli yleistyy kulunvalvontajärjestelmissä. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmään ei luoteta oletusarvoisesti, vaan jokainen yhteys ja käyttäjä validoidaan jatkuvasti. Tämä malli parantaa järjestelmien kyberturvallisuutta ja vähentää riskejä, jotka liittyvät sisäisiin ja ulkoisiin hyökkäyksiin.

---

Lue lisää Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numerosta 2/2025.

Tilaa lehti!